Retkijuttuja ja retkeilyvarusteiden valmistusta
Kategoriat: retkeily, käsityöt, ulkoilu
Suosituimmat: 66
Kuumimmat: 51
Uusimmat: 372

Käytiin tänään paistelemassa bratwurstit Porvoon Emäsalon eteläpäässä olevalla virkistysalueella (karttalinkki). Sain kohteesta tekstiviestin vanhimman lapsen kirjoittamana torstaina kesken työpäivän, että mentäiskö sinne viikonloppuna käymään. Ei minua näistä retkikohteista hirveästi tarvitse innostaa, niin lähden kyllä. Uusia vuosipinnojakin tuli reissulla; matkalla jo pikkulokki Emäsalon sillalla ja kohteessa sitten merimetso, uivelo, haahka ja tukkakoskelo. Uusista lajihavainnoista...

Töihintulomatkalla pyörähdin ensin Pitkäjärven lintutornilla ja sen jälkeen kurkkasin joko liejukana olisi ilmaantunut Vantaan Varistoon samaan paikkaan, jossa sen viime vuonnakin näin. Olihan se. Yritti kana pistää piilottelullaan parastaan tällä kertaa. Olin näkevinäni kaksi lintua sivusilmällä lutakon viereistä hiekkapintaista kävelyreittiä tallatessa ja menin vesirajaan katsomaan. Toinen kanoista uiskenteli keskemmälle ja seurailin sitä hetken kiikareilla. Sitten ihmettelin, että mihis se...

Oittaan näkymä aamuyöllä.Sunnuntaiaamun ulkoiluna lähdin polkupyörällä kiertämään Bodominjärven (karttalinkki) eväiden, kiikareiden ja kameran kanssa. Herätyskello soi viideltä. Olin kyllä jo ainakin tunnin sitä ennen hereillä ja harkitsin olenko pyöräilykunnossa, kun mitä ilmeisimmin perheen pienimmän flunssa oli tarttunut minuunkin ja olo sen mukainen, vaikka aika usein lasten taudeilta vältynkin. Nokka oli tukossa ja vuoti, enkä kurkkukivultakaan täysin välttynyt. Sen verran malttamaton...

Auringonnousu Kokemäenjoella. Pari päivää tuli vietettyä Porissa työmatkalla. Vaihteeksi yövyin ihan hotellissa enkä metsässä, kuten edellisellä yön yli -työreissulla. Ulkoilua sain silti noin kuuden ja puolen kilometrin edestä, kun aamuisen hotelliaamiaisen jälkeen nappasin kimpsut ja kampsut ja lähdin kävellen kohti Pöyryn Porin toimistoa. Pari tuntia oli aikaa kävelyyn ennen palsua ja kyllähän se maistui Kokemäenjoen rantaa Kirjurinluodolla dallata, kun aurinko pikkuhiljaa nousi. Joki oli...

Mittapiirros. Huppulaavu herätti heti lokakuussa suunnitelmistani mainittuani kohtalaisesti mielenkiintoa. Kirjoitin, että teen sellaisen syksyn ratoksi, mutta se juna meni ajat sitten ainakin edellisen syksyn osalta, kun nyt kaiketi on kevät. Syitä projektin viivästykseen on monia, mutta pääsyy on se, että Saksan tilaus venähti itse asiassa tämän vuoden puolelle ja alkuvuosi meni muissa hankkeissa. Eilen tuntui siltä, että nyt on aikaa myös omille rojekteille, joten väsäsin mittapiirrokset...

Västäräkki Hartolassa 8.4.2018Linkki...

Tein tänään järjestyksessään kolmannen ja tämän kevään osalta viimeisen pöllöretkeni Hartolassa kotipaikan nurkissa. Lähdin matkaan kahdeksan jälkeen ja palailin kymmenen jälkeen takaisin. Kävin kuulostelemassa edellisvuoden helmipöllöpaikoilla. Vaan kovin hiljaiselta vaikutti tienoo, jos ei huomioi Pohjolan pelloilla kailottaneita joutsenia ja naapurien haukkuvia koiria. Liikuin jalan. Vajaan tunnin seisoskelun päätteeksi lähdin palailemaan takaisin päin siinä puoli kymmenen maissa ja...

Mitä tekee vessapaperi tonnikalapurkissa? Viime yöretkellä lämmittelin kodassa kokeeksi tölkillisen tonnikalaa iltapalaksi ilman retkikeitintä sen jälkeen, kun lapset oli nukahtanut. Homma on yksinkertainen. Tarvitaan nenäliina tai vessapaperia, tulitikut ja tonnikalaa öljyssä. Nenäliina laitetaan tölkin päälle ja painetaan öljyyn tai sitten paperi rullataan ja tökätään purkin keskelle. Ensimmäinen taitaa toimia paremmin, vaikka kuvissa onkin tehty jälkimmäisellä tavalla. Annetaan hetki öljyn...

Isoniitulla linturetkeilemisen jälkeen katselin sääennusteesta, että maanantaille oli luvattu reipasta kymmentä senttiä lunta, joten pääsiäisen aikaan suunniteltu ensimmäinen teerireissu oli parempi suorittaa jo lauantain ja sunnuntain aikana. Parempi mennä soitimelle kirkkaana kuin sateisena aamuna. Unohtamatta pöllöjä, jotka tavanomaisen vilpoisen, mutta huhuilun saralla hiljaisen maaliskuun lopussa lauhtuneilla keleillä kenties olisivat äänekkäämpiä. Paikaksi olin jo etukäteen päättänyt...

Vaimo kävi ratsastelemassa islanninhevosilla ja minä suuntasin lapsukaisten kanssa läheisille pelloille Vantaan Seutulan Isoniitulle katselemaan lintuja. Siellä oli Tiiran mukaan pulmusiakin nähty, mutta ne jäi meiltä tällä kertaa näkemättä. Uusina lajeina tuli sen sijaan kiuru, joka lenteli ja viserteli yläpuolella heti autosta noustessa, uuttukyyhky sekä hemppo, jota en tietääkseni aiemmin ole tunnistanutkaan, vaikka sirkutus kuulosti tutulta, kun niitä kymmenittäin tai jopa sadoittain...

Tänään pystyteltiin vielä asiakkaan kanssa malliksi valmis irtoabsidi lähipuistossa pystyyn ennen kuin tuote lähti maailmalle. Kuulemma tuli sellainen kuin pitikin. Mukava kuulla. Tässä muutama kuva tällaisesta laavumaisesta pystytyksestä ilman telttaa. Irtoabsidina käyttämisen lisäksi tätä voi käytellä sellaisenaan jos jonkinlaisena suojana pikaisesti tauoilla ja tietysti majoitteena. Nopeaa on pystytys. Ja vielä nopeampi sitten kun maa on vähemmän...

Vetoketju asettuna kankaan päälle ja sakset odottelemassa, että pääsevät töihinsä. Alkaa tämä irtoabsidihomma olla loppusuoralla. Ompelin majoitteen päähän tulevan vetoketjun. Käytin tässä vedenpitävää vetoketjua, vaikka se ei tällä tavalla tehtynä olisikaan ihan välttämätöntä, koska vetoketjun peittää läppä, jonka saumat jäävät siten, ettei vesi pääse niistä sisään. Läppä on kaksin kerroin ommeltu silnylon-soiro. Alla muutama kuva vetoketjun ompeluvaiheista. Vetoketju ja läppä nuppuneuloilla...

Asiakkaan toive oli irtoabsidiprojektissa saada pari lisäkiinnikettä navakkaa sivutuulta vastaan, yksi molemmille lappeille. Kiinnikkeen toteuttaminen keskelle kangasta vaatii aina hieman enemmän pohdintaa kuin reunaan tai saumaan toteutettuna. Olen näitä harrastanut aiemminkin, mutta lisännyt vahvikkeen aina kankaan alapuolelle. Helpommin sen saa kuitenkin tehtyä ulkopuolelle. Tässä tyylissä vahvikkeeksi ommellaan suorakaiteen muotoinen osa, jonka reunat taitetaan alapuolelle. Suorakaide...

Jäille lähdössä sumuisena maaliskuun aamuna. Hiihtoretket saaristossa ovat kieltämättä mukavia kokemuksia, mutta kohtalaisen harvinaista herkkua. Maisemassa on samaa avaruutta kuin on avotunturissakin liikkuessa, mutta retken onnistuminen on muutaman tekijän summa. Olosuhteet asettavat sellaisten toteuttamiselle ehtoja ja varmojen jääkelien pitäisi osua vielä ajankohtaan, jolloin itsellä on mahdollisuus lähteä. Maakrapuna luotto meren jäihin on matala, kun kokemusta talvisesta merestä on vain...

Viikonlopun Hartolan reissulla kävin vaimon kanssa molempina kuutamoiltoina hiihtelemässä alkuyön valoisassa pimeydessä umpihankea. Yksi matkusti mukana myös kantorepussa. Ajankohta oli sattumoisin sama kuin vuosi takaperin, jolloin tein pari reissua otsikolla Parin tunnin pöllöretki. Edellistä linkkiä klikkaamalla pääset ensimmäiseen niistä. Vuodentakaiselta reissulta jäi pöllöhavaintoina helmipöllöt molemmilta illoilta ja toiselta illalta lisäksi sekä koiras- että naaraslehtopöllön...