Tammikuun alussa postilaatikosta löytyi Kotivinkki. Se numero aikakausilehdestä johon minuakin haastateltiin. Itsemyötätunto, aihe jota artikkelissakin pureskellaan, on kasvava trendi. Se ilahduttaa sillä olen todennut sen olevan tehokas väline aitoon hyvinvointiin. Ja mikä tärkeintä, kun oppii myötätuntoisen asennoitumiseen itseään kohtaan, suhtautuminen laajenee lähipiiriin ja lopulta siitä yli, tarkoittaen sitä, että toisiakin on helpompaa ymmärtää. Se vähentää tuomitsevuutta, häpeää ja...

Ajatusten hallinta, siinä on kuulkaa elämää helpottava taito. Minä tutustuin aiheeseen ensin niin, että opettelin ylipäätään huomaamaan ajatukseni (yleensä ne ovat aika automaattisia eikä niitä sen kummemmin tiedosta). Meditaatio on ollut tässä oikein oivallinen apu. Sen jälkeen treenasin kyseenalaistamaan niiden viestejä ja väittämiä, sillä ajatukset eivät ole tosiasioita vaikka vakuuttavia ne voivat ollakin. Kun ajatuksia on opetellut tiedostamaan ja kyseenalaistamaan, elämä helpottuu kun ei...

Messuhalli on täyttynyt vierailijoista sekä näytteilleasettajista. Puikkelehdin muiden seassa kun tummahiuksinen, lämminhenkistä mystiikkaa henkivä nainen, jonka elämäenergia oli käsinkosketeltavaa, tajosi yhtäkkiä eteeni korttiviuhkan. – Valitse näistä, hän sanoi. Sain kortin jota koristaa ankeriaan kuva. Se kuulemma symboloi joustavuutta. Kyseessä olivat Maaretta Tukiaisen sekä Markus Freyn voimaeläinkortit, joihin liittyy myös kokonainen *kirja suomalaisista voimaeläimistä. Hyödynnän...

Torstaina oli ensimmäinen kerta, kun lapsiperheiden kotihoidon työntekijä oli meillä vauvan kanssa. Samaan aikaan toisaalla: minä istun kotikyläni ravintolassa. Siellä minä odottelin lounaaksi tilaamaani uuniperunaa ja fiilistelin outoa tunnetta siitä, että minä tosiaan istuin ilman vauvaa jota joku muu, vieläpä toistaiseksi vieras henkilö hoiti. Ilmaiseksi. Olin ärsyttävän tietoinen ajankulusta. Niin kuin olen aina silloin, kun joku muu on vauvan kanssa kuin minä. On alitajuinen...

Yhteistyössä FysEmotionin kanssa Synnytyksestä on kulunut nyt puoli vuotta. Aika käydä äitiysfysioterapeutilla katsastamassa lantionpohjan sekä vatsalihasten erkauman tilanne, ajattelin. Kiinnostaa kuulla myös milloin olisi turvallista treenata taas intensiivisemmin. Siispä olin yhteydessä äitiysfysioterapeutti Katariina Forsblomiin ja poikkesin hänen vastaanotolleen Riihimäelle. Lue myös postaus aiheesta; Miten liikuin 3 kuukautta synnytyksen jälkeen Keskustelimme Katariinan kanssa...

Mies tyhjentää tiskikonetta ja kysyy, millainen uudenvuodenaatto oli minun mielestäni? – Ihana. Just täydellinen, vastaan. Ja niin se olikin. Pieni olohuoneemme täyttyi sukulaisista. Kohotimme maljan ja mietimme mikä kuluneessa vuodessa oli mieleenpainuvinta(vauva, kaikkien mielestä). Söimme vähän herkkuja, katsoimme leffaa ja nostimme tarot-kortin uudelle vuodelle. Näimme me muutamia rakettejakin, lähinnä ikkunasta. Reino sai päälleen toppahaalarin ja sitten siskontyttö ja mummi...

Vuosikymmen on lopussa ja näillä hetkillä uusi on starttaamassa. Kun nyt mietin mennyttä kymmentä vuotta, mieleen tulevat sanat parisuhde, muutos, kasvu, työ, matkat sekä vauva. Vuosikymmenen alussa kaikki oli ihan toisin kuin nyt. Vuosikoostetta onkin ollut mielenkiintoista tehdä. On tehnyt hyvää tutkia mitä kaikkea kuluneisiin vuosiin on mahtunut. Ihan kaikki ei tietenkään päätynyt postaukseen, mutta aika moni juttu tähän mahtui. En enää ihmettele lainkaan uupumistani. Kuva vanhasta...

Kaupallisessa yhteistyössä Addnaturen kanssa Tein kerran hiihtolenkin untuvatakissa. Oli aika hikiset oltavat, enkä minä kestä inhottavaa, ahdistavaa kuumuutta yhtään. Ehkäpä juuri siksi en ole tuon kerran jälkeen hiihtoladulle eksynyt. Teini-ikäisenä kuljin erään talven tuulitakissa, vain koska se oli silloin coolia. Mahtoi olla kylmä. Tosin kylmä oli paksummassakin palttoossa seuraavana talvena, takkia kun ei voinut napittaa kiinni. Viiletin siis pakkasessa takin liepeet lepattaen koska,...

Joko ne rosollit, laatikot ja joulukalat tulee korvista? Tässäpä hiukan vaihtelua ruokapöytään. Tein jokin aika sitten höttöhiilaritonta, ihan älyttömän hyvää kukkakaalipitsaa, joka päätyi myös Instagramstooriini. Siihen tuli niin monta kyselyä reseptistä, että laitetaan se jakoon! Täytteitä voit vaihdella mielesi mukaan. LUE MYÖS: MIHIN RASVAA TARVITAAN? LUE MYÖS: PUUTTUUKO SINULTA ITSEKURI? NÄIN TEET SILTI ONNISTUNEEN ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN Kukkakaalipitsapohjiin tarvitset: 1...

Tänään havahduin unestani, kun aamun pimeydestä kuuluu vauvan ääntelyä. Sellaista kujerrusta. Vilkaisin kelloa. Onkohan se jo kahdeksan, mietin. Vauva kun herää usein kahdeksan pintaan. Kello näytti vasta 7.20. Jäin kuuntelemaan hetkiseksi nukahtaisiko vauva vielä. Ei häntä enää unettanut. Siispä napsautin sarastusvalon päälle ja löysin pinnasängystä omiin varpaisiinsa syventyneen vauvan. Jutustelemme siinä hetkisen, sitten käyn keittämässä kahvia. Lataan kuusi kofeiinitonta ja neljä...

Kaupallisessa yhteistyössä Hilla Clothing -kanssa Saimme ystäviltä ja sukulaisilta lahjaksi vaatetervehdyksiä, kun vauva oli tullut synnäriltä kotiin. Oli kuitenkin kesähelteiden aika emmekä pukeneet babylle vaatteita vähään aikaan. Pikkuinen hengasi paljon ihan vaan vaippasillaan. Siskontyttö kysyikin kerran, että eikö me aiota koskaan pukea sitä. Kun sitten tuli viileämmät ilmat ja vaatteita oli alettava pukemaan, purskahdin nauramaan aina kun vauvalla oli vaatteet päällä. Joo, kyllä, osa...

Ai miksikö välttelen vehnää? Siitä yksinkertaisesta syystä, että voin sitä paremmin mitä vähemmän vehnää olen syönyt. En nyt todellakaan ala pitkästyttää teitä paremmasta vatsantoiminnasta ja muusta – tämä on sentään reseptipostaus for god`s sake – mutta ymmärtänette pointin. Herkut on erikseen, eilenkin nautin pari kappaletta anopin ihania viipalepikkuleipiä, mutta on myönnettävä ilahtuvani aina kun voin nautiskella vehnättömistä herkuista. Vehnätön taatelikakku oli minun ja äitini yhteinen...

Meidän pikkuvauva ei olekkaan pikkuvauva enää (niisk). Hän täytti täytti muutama päivä sitten jo viisi kuukautta. Jännä, että alussa kolmen kuukauden rajapyykkiä odotti kuin kuuta nousevaa, jotta vatsavaivat helpottaisivat. Silloin aika tuntui matelevan aaaiiivan liian hitaasti. Nyt on toisin. Välillä toki tuntuu että aika ei vaan kulu ja minuutti on ikuisuus, mutta samaan aikaan ajankulu tuntuu kiihtyneen. Justhan vauva täytti neljä kuukautta. Johan se kohta menee kouluun. Vauvauinnissakin...

Veera kirjoitti vähän aikaa sitten Instagramiin, kuinka ensimmäinen motivaatio elämänmuutokseen tulee helposti inhosta omaa kehoa kohtaan. Kuulostaa tutulta, nyökyttelin päivitystä lukiessani. Olin se tyyppi, joka kirjoitti itselleen inhottavia ja halveeraavia viestejä suklaarasioiden sisään, jotta en söisi niiden sisältöä. Pian löysin itseni repimästä viestilappusia. Söin suklaat pois samalla syyllisyyttä ja häpeää tuntien. Veera kirjoitti, että vuosien epäonnistumisten ja aina uusien...

On aamu. Pian pitäisi lähteä vauvauintiin mutta olen mietteliäs. Tunsin eilen orastavaa flunssaa. Se fiilis on kehossa edelleen. Ei mitään räkäisyyttä tai kuumetta, vaan pikemminkin pientä kurkun karheutta ja raajoissa tuntuvaa kevyttä jomotusta, jota surkeasti nukuttu yö voimistaa. Kun mies kysyy ollaanko lähdössä, huomaan, kuinka kaksi puolta minussa vääntävät kättä. Toinen, vaisumpi ääni on sitä mieltä, että ei kannata lähteä kun taas toinen, vahva ääni sanoo että sinne vain, uimaan. Mies...