Anna-Maria K on wellness- ja matkablogi. Hyvinvointifilosofiani mukaan hyvinvointi koostuu sopivasta määrästä liikuntaa, laadukkaasta ravitsemuksesta, mielen kehittymisestä, matkailusta ja uusista kokemuksista sekä tietenkin ihanasta, ihmeellisestä elämästä. Tervetuloa!
Kategoriat: hyvinvointi, matkailu, liikunta
Suosituimmat: 178
Kuumimmat: 78
Uusimmat: 164

Vuosi sitten tänä päivänä suljin sairaalan oven takanani viimeistä kertaa. Kulunut työpäivä oli ollut täynnä niitä elementtejä, joiden vuoksi en halunnut, enkä enää voinut tehdä hoitotyötä. Olin ennakoinut, että tuo sunnuntainen aamuvuoro olisi mukava, jopa leppoisa ja saisin rauhassa hyvästellä niin työn kuin työkaveritkin. Ei se niin mennyt. Lähdin kotiin kiireellä ja tosi ahdistuneena. Nyt vuotta myöhemmin kaikki on ihan toisin. Työni on muuttunut toisenlaiseksi, ja viime syksyiset pelot...

Hapan ja ärtyisä. Sellainen minä olin vielä muutama vuosi sitten. Olin tympääntynyt, kun jumitin paikallani vaikka elämänmuutos oli se jota olin janonnut jo niin pitkään. Olin sallinut itseni provosoitua ihmisten tekemisistä ja sanoista, löytänyt syyllisiä vain ympäriltäni ja toiminut siitä samasta iänikuisesta asenteesta käsin, jonka avulla sain aikaan samanlaisia tuloksia asiasta riippumatta. Olin kurkkuani myöten täynnä. Hyvä niin. Ymmärsin vihdoin katsoa peiliin. Ja oivalsin, mikään ei...

Miksi asiat ovat niin kuin ne ovat? Mikä on syy, mikä on seuraus? Miten näihin voi vaikuttaa? Tällaiset kysymykset kiinnostivat minua jo varhain. ”Siksi, kun minä sanon niin”, oli turhattavin vastaus jonka saatoin saada kysymyksiini. Lapsena tapani oppia oli, ja on edelleen, oivalluksista kumpuava. Ei mekaaninen ja vain ulkoa opettelemalla saavutettu. Visuaalisuuskin auttaa. Koska tähän tarpeeseeni ei vastattu, aloin jäädä jälkeen. Se loi häpeää. Tunsin olevani tyhmä ja osaamaton. Vääränlainen...

Maailma muuttuu, keho ja elämäntilanteet samoin. Me emme ole samanlaisia koko ajan, mutta silti me vaadimme itseältämme samanlaisia tuloksia kuin olemme ennen saaneet. Haluamme olla saman kokoisia kuin teininä tai parikymppisenä. Koemme, että olemme mummoutuneita jos emme halua enää juhlia niin kuin nuorina. Vaadimme itseltämme kovia liikunnallisia suorituksia, vaikka olisimme stressaavassa elämäntilanteessa ja hyötyisimme toisenlaisesta liikunnasta. Aika moni myös toteaa olevansa mieleltään se...

Pakkasin kylmälaukullisen juomaa mukaan juhannuksen viettoon. Tarjolla oli kombuchaa, kookosvettä ja alkoholitonta olutta. Join silti alkoholiakin. Sain nimittäin käteeni kuohuviinilasillisen alkumaljaksi. Mutta siihen se jäi, kun ei tehnyt mieli enempää. Jokin aika sitten oli bileet. Korkkasin alkoholillisen oluen siinä juhlavalmisteluiden yhteydessä. Nautiskelin tervetuliaiskuohuviinin ja pari lasia booliakin. Sitten juomat vaihtuivat kookosveteen ja alkoholittomaan olueen. Tällainen...

Vähensimme mieheni kanssa jokin aika sitten kofeiinin saantia radikaalisti. Muutama päivä sitten hän ihmetteli ääneen pahaa oloaan, jonka yhdisti töissä juotuihin muutamaan tavalliseen kahvikupilliseen. Minäkin join yhtenä päivänä pari kupillista tavallista kahvia. Sen seurauksena olo oli pitkästä aikaa ällöttävän levoton ja ikävä. Muistelimme aikaa jolloin tuo inha olo oli ihan tavanomaista. Ihminen on taitava sopeutumaan. Me sopeuduimme asuttamaan maapallon kylmiä alueita vaikka olemme...

Kello soi 6.40. Ei siksi, että minulla olisi jokin meno johonkin tiettyyn aikaan, vaan siksi, että haluaisin kouluttaa itsestäni aamuihmisen joka herää spontaanisti aikaisin. Pidän aikaista aamuista. Aamuissa on erityistä taikaa, joka hälvenee päivän kuluessa. En silti ole vielä aamuisin niin virkeä kuin toivoisin. Enkä todellakaan herää ilman ulkopuolista herättäjää. Vielä. Saan aamukahvin sänkyyn ja juttelen omaa kahviaan hörppivän mieheni kanssa Sakari Timosen Uuninpankkopoika-blogin...

Nautin nykyisin elämästäni enemmän kuin ennen. Yksi syy on se, että palapelin palaset ikäänkuin loksahtivat paikoilleen ymmärtäessäni olevani erityisherkkä. Kun en enää kokenut olevani viallinen, rohkaistuin olemaan oma itseni. Tai oikeastaan, tutkimaan kuka hitto ylipäätään olen. LUE MYÖS:TARINA SIITÄ, KUN KOHTASIN ELÄMÄNI TÄRKEIMMÄN IHMISEN Yksi piirteistäni on syvällisyys. Se taas tekee nykyisestä työstäni niin ihanaa kuin se on, koska saan pohtia ja tutkia sydämeni kyllyydestä. Koska se...

Yhteistyössä Vethaus Eläinsairaala – Evidensia Hattula Lapsena harras toiveeni oli oma koira. Sain papaltani Lassi Laulavan Lintukoiran – se on yksi hahmo Uppo-Nallesta – ja se oli rakkain pehmoleluni. – Jos ulkoilutat Lassia joka päivä aamuin illoin ja ruokit sen viikon ajan (vai oliko se kuukauden ajan? Kuka niin kauas muistaa?), harkitaan koiraa, äitini sanoi kerran kun taas anelin omaa koiraa. Myöhemmin pehmolintukoiran tassut olivat kurasta tummuneet ja vähän rikkoutuneet, ja suun...

– Yksi vielä, jaksat kyllä, mieli sanoo vaikka päätä särkee ja hartioita kivistää. Istun koneen äärellä työtä tekemässä. Haluaisin kipeästi saada aikaan jotain konkreettista – jotain minkä voisin nähdä ja näyttää – enkä haluaisi kuulla kehon viestejä tauon tarpeellisuudesta. Huomaan tämän ajatuksen. Wau, ajattelen ja nousen koneen ääreltä. Miten tärkeä huomio. Tämä on sitä tiedostamista, jos jokin. Sitten verryttelen hartioitani, venytän kevyesti rintalihaksiani ja tunnen tyytyväisyyttä....

Koska maiseman vaihtaminen virkistää niin ihanan tehokkaasti, ajoimme yhdessä mieheni kanssa viime lauantaina päiväretkelle Naantaliin. Se olikin hyvä valinta, koska vanhan kaupungin alue oli juuri sopivan pieni ottaa haltuun päivässä. Nähtävää jäi kuitenkin myös tuleville retkille. Hienoa! Naantali on paikka, johon palaan enemmän kuin mielelläni. LUE MYÖS:TÄMÄ ON OUDOIN MATKAKOKEMUKSENI Naantalin reissussa on helppo hymyillä! – Oi nyt tämä alue alkaa, huudahdin ihastuksissani ensimmäisen...

Istun vanhan ruskean pöydän ääressä. Orkidea kukkii vieressä ja aurinko porottaa ulkona. Hörppään vettä paksusta kristallilasista ja sitten lasken sormet näppäimistölle. Teki mieli kirjoittaa ajatuksenvirtaa ja kuulumisia ilman sen kummempaa funktiota tekstille. Havahduin nimittäin eilen illalla nukkumaan mennessä siihen, että kaipasin tällaista kirjoittamista. Kymmenvuotisen blogaajan urani aikana olen kirjoittanut enemmän ajatuksenvirtaa ja kuulumisia kuin asiatekstejä, mutta juuri tässä...

”OLEN YMMÄRTÄNYT ETTÄ UUVUIN HOITOTYÖSSÄ AINA UUDELLEEN SIKSI, ETTÄ OLEN LIIOITELLUN MIELLYTTÄMISEN HALUINEN, TÄYDELLISYYDEN TAVOITTELIJA SEKÄ SUORITTAJA, ENKÄ OLLUT OPPINUT VALJASTAMAAN ERITYISHERKYYTTÄNI HYÖDYKSI.” Kymmenen kuukautta on kulunut siitä, kun lopetin hoitotyön tekemisen. En tunne kaipausta entiseen, mutta olen kokemuksista ja opeista kiitollinen. Olen kirjoittanut päiväkirjaani ylös kokemuksia, oivalluksia ja tunteitani kahden kuukauden sykleissä kuluneista kymmenestä...

Olen saanut viime aikoina kirjoituksistani, niistä muutosta tai elämänhallintaa koskevista, palautetta. Se tuntuu hyvältä, sillä jos joku voi saada teksteistäni jotain, tunteen tai hippusenkin toivoa, tehtäväni vaikuttajana on tehty. Siksihän ylipäätään kirjoitan kokemuksistani ja oivalluksistani. Se, mitä sen sijaan en tahtoisi luoda, on paine siitä, että koko elämä pitää muuttaa kerralla ja tehdä raskas täyskäännös. Aika usein kyse voi olla pienestä asiasta, mutta sen vaikutus elämään onkin...

Ammennan muutosvalmentajan ja personal trainerin työhöni kirjatiedon lisäksi omista kokemuksistani ja oivalluksistani, mutta varsinkin virheistäni. Niitä on nimittäin tehty. Kämmejä ja kömmähdyksiä isolla koolla. Julkaisen nyt koko listan, niin voit yhdessä kanssani nauraa, kauhistella ja mikä tärkeintä, välttää tekemästä samoja virheitä. 13 KILOMETRIN MITTAISIA AAMUAEROBISIA JUOSTEN ILMAN AAMUPALAA, SITTEN SALILLE SIIRTELEMÄÄN KESKIVARTALONI TUKILIHAKSILLE LIIAN RASKAITA PAINOJA. LAIMINLÖIN...