Nelihenkinen perhe päätti laittaa elämänsä uusiksi, myydä kaiken ja muuttaa Havaijille.
Kategoriat: muutto, ulkomaille, havaiji
Suosituimmat: 345
Kuumimmat: 343
Uusimmat: 517

Meillä on ollut ihan tosi hyvää aikaa täällä Filippiineillä, mutta ajatukset ovat alkaneet pikkuhiljaa kääntyä siihen, että kohta – vajaan kahden viikon päästä – olemme jo muuttomatkalla Ausseihin. Kaikki tuntuu niin oikealta ja oikea-aikaiselta, ettei sitä melkein meinaa uskoa itsekään. Mä odotan meidän Perthin ajalta tosi paljon, vaikka en ole koskaan edes maassa käynyt. Mulle on salakavalasti tullut lista odotuksia mieleen, jotka monet linkittyvät siihen, että olemme asuneet viimeiset kaksi...

Mä en oikein tiennyt, mitä odottaa, kun saavuimme Manilaan. Etukäteen kuvittelin kaupungin olevan jotain Bangladeshin ja Bangkokin välimaastoa, mutta aika huonosti osui odotukset tässä kohtaa maaliin. Manila on tosi omanlaisensa, kaikin puolin mielenkiintoinen kaupunki. Liikenne on kreisiä ja ihmisiä aivan tajuttomasti, mutta välillä unohdan, että olemme Aasiassa – mikä tietysi kertoo jotain mun omasta tiukasta Aasia-boksistani, jonne Manila ei meinaa mun päässäni mahtua millään. Filippiinejä...

Mä olen täällä onnellisuuspäissäni nyt miettinyt, että mikä osa musta tekee tällaisen seikkailuaddiktin. Me ollaan aina puolison kanssa reissatessa hakeuduttu näkemään mahdollisimman aitoa ja tehty vähemmän hotellilomia. Mulle ei ikinä tavallisilla viikon, parin lomillakaan riittänyt pelkästään aurinkoon meno, vaan halusin nähdä, maistaa ja kokea. New Yorkissa jaettiin hostellihuone muiden nuorten kanssa, Kreikassa eksyttiin automatkalla keskelle saarta, Etelä-Ranskasta ajettiin vähän...

Se on kyllä jännä, miten mieli tekee työtä silloinkin, kun sitä ei itse huomaa. Mä en oikeasti olisi vielä alkukeväästä uskonut, että voisin olla näin valmis lähtemään Konalta, mutta niin sieltäkin vaan poistuttiin loppujen lopuksi enemmän innoissaan kuin surullisena. Lähteminen hyvästä on kyllä aina vaikeaa ja viime viikkoina on tullut taas ihan riittävästi itkettyä. Kaikkien älyttömien säätöjen jälkeenme vihdoin saatiin kontti liikkeelle ja koti kiiltävääkin kiiltävämmäksi. Matkalaukuissa ei...

Ai kamala. Viime viikot ovat olleet kyllä sellaisia, joita en ihan hetkessä unohda. Mä aina yritän näissä teksteissäni paketoida pidemmätkin tapahtumat ja omat tuntemukseni jotenkin muutamaan kompaktiin lauseeseen ja luulen, että tulen tekemään sen nytkin. En tiedä, miksi toimin aina näin. Haluaisin kertoa nyt tässä kuulkaa aivan kaiken, mutta itse kyllästyn omien tarinoideni puolessa välissä ja pyrin jo seuraavaan asiaan elämässä. Viime viikkoina en ole ehtinyt kirjoitella, koska olen...

Muuttaminen ottaa kyllä sydämen päälle. Me ollaan jo osittain lomalla ja mulla on aikaa, mutta kaikki aika menee niin kovasti ajatteluun, etten ole muistanut kirjoittaa. Siis en ole muistanut. Miten se on edes mahdollista? Viimeiset pari viikkoa mä olen itkenyt joka kerta, kun olen nähnyt konalaisittain parasta ystävääni. Ennen tänne muuttoa näin unen, jossa nauroi blondi, pitkähiuksinen nainen, jonka luulin olevan ruotsalainen. Ystävystyintähän erääseen blondiin neljä viikkoa meidän muuton...

Onnea teille ja minulle! Olemme kulkeneet yhdessä nyt kaksi vuotta, te, jotka alusta saakka olette blogia seuranneet ja minä. Yhdessä pakattiin taloa Helsingissä ja asetuttiin keltaiseen kaksioon,käytiin Suomessa lomalla ja palattiinuusiin työkuvioihinja uuteen, korealaistyyliseen kotiinHavaijille. Nyt tehdään sitten muuttoa Perthiin. Never a dull moment. Näiden kahden vuoden aikana olemme käyneet niin neljässä kilometrissä Mauna Kean huipulla kuin ihastelemassa laavaa Kilauealla. Yksi ihana...

Jos olet ikinä miettinyt millaista se mahtaa olla, kun puuhaa muuttaa ulkomaille, voin kernaasti antaa pari esimerkkiä. Puolison piti eilen illalla palata kotiin kahden viikon matkaltaan Filippiineiltä. Oltiin lasten kanssa tehty valmiiksi kortit ja sovittu huoneiden siivoamisesta koulun jälkeen. Mulla oli ollut sellainen eyes on the prize-tyyppinen lähestyminen tähän, että kunhan nyt maanantaihin päästään, niin voidaan sitten yhdessä alkaa oikeasti keskittyä muuttoon, joka noin viiden viikon...

Kolmannen kulttuurin lapset, eli lapset, jotka kasvavat suurimman osan lapsuuttaan muualla kuin vanhempiensa kotimaassa tai siinä maassa, joka passin mukaan on heidän kotimaansa, ovat nykyään paremmin ymmärretty ryhmä kuin aiemmin. Osa näistä lapsista kokee lapsuudessaan vielä useampia muuttoja ja tästä näkökulmasta mä nyt itse asiaa lähestynkin, meidän toisen, kansainvälisen muuton lähestyessä. Meillä ei määritelmän mukaan ihan vielä kasva 3rd Culture Kidsejä, mutta jos saamme Australiaan...

Tämä elämän (ja kauhun) tasapainossa keikkuminen heitti nyt työt just sopivasti hiljaisemmalle, kun olemme muuttamassa täältä pois. Teoriassa meillä on siis ainakin vähän enemmän aikaa siivota, pakata, etsiä muuttofirmoja, maksaa eri asioita useampaan suuntaan ja täytellä papereita. Siippa on nyt tosin sopivasti toista viikkoa töissä Filippiineillä ja mä olen löytänyt tässä ihan uuden ulottuvuuden olemiseeni hänen vielä poissa ollessaan. Normaalisti miehen reissut ovat päivisin menneet mun...