Kirjoitin viime kesän lopulla siitä, kuinka aion viettää tämän kesän aivan eri tavalla. Silloin asuin solussa kahden kiinalaisen kanssa, painoin niskalimassa kolmivuoroa kahmien kaikki ylimääräiset vuorot ja maksoin sekä Tampereen solua että Lappeenrannan yksiötä. Kun sitten elokuussa kävin istumassa maanantaista keskiviikkoon koulussa ja matkustin loppuviikoksi kolmivuoroilemaan 280 kilometrin päähän totesin, että josko seuraavana kesänä jotakin muuta. Ja toden totta, eipä ole kukaan...
Hauskaa ajatella näin jälkikäteen, että olen blogannut yhteensä seitsemän vuotta! Ja millainen näperrys se ensimmäinen blogi olikaan. Onneksi asioilla on tapana kehittyä ja niin ovat minunkin blogini olleet kerta kerralta parempia. Vanhoille lukijoille tiedoksi ja helpotukseksi: oikeasti mikään ei muutu. Olen vain tehnyt linjauksia ja päätöksiä tämän sivuston suhteen ja näin ollen vähän muokannut muutamia esittelytekstejä. Olen pitkään miettinyt, että alanko tuomaan ammattiosaamistani esille...
Niin se meri vaan vetää tyttöä puoleensa. Enkä ihmettele, vartuinhan vetten äärellä liki kaksikymmentä vuotta. Toinen mitä pidän kovasti arvossa on perinnerakentaminen. Niinpä pyysin isää mukaani kesäiselle purjehdukselle kaljaasi Ihanalla. Kaljaasi ei viittaa olueen, vaikka se saattaa sanasta ensimmäisenä tulla mieleen. Nimellä viitataan purjealuksen takilointiin eli välineistöön, joiden varaan ja avulla aluksen purjeet levitetään. Älä kysy enempää, itsekin luin sen Wikipediasta. Kaljaasi...
Oikukkaasta säästä huolimatta, saimme runsaasti vietyä asioita eteenpäin niin pihan kuin remonti suhteen. Kaivoin kukkapenkkiin tilaa sitruunamelissoille ja timjameille, ehdottelin Miehelle etupihalta kaadettavia puita ja tutkailin millaisia kukkia pihapiiri kätkeekään sisäänsä. Löysin kissankelloja, ahomansikkaa, horsmaa, puna-ailakkia, lemmikkejä, kurjenpolvia sekä tusinoittain muita luonnonkukkia reinunustamasta pihaa – ja kaikkea muutakin. Niiden lisäksi oli turkasen paljon heinää....
Viime päivät ovat kuluneet joko halki Suomen ajaen tai kasvimaata mylläten. Vaikka täällä onkin ollut hiljaista, olen spämmännyt Instagramin puolella tarinoita puutarhasta ja talosta siihen tahtiin, että melkein hävettää. Anteeksi siis ystävät, olen vain ollut hurmiossa. Kitkin kuukauden aikana kasvimaalle puskeneet rikkaruohot sellaisella vimmalla, että täysmetallinen työvälineeni lahosi käteeni. Multasin perunoita ja kehotin pavunvarsiksi venyneitä tomaatteja mieluummin vankistumaan kuin...
Minun ja sinun, meidän vai sekä että? En ollut aikaisemmin tarkemmin ajatellut parisuhteen raha-asioita ennen kuin luin Juliaihmisen kirjoituksen aiheesta. Tai olin toki, hyvin pinnallisesti ja yksinkertaisesti. Aikaisemmin olin pitänyt sitä jonkinlaisena suomalaisena normina, että rahasta nyt vaan tulee sanomista. Mutta eihän sen nyt niin tarvitse mennä! Meidän taloudessamme Mies tienaa kolmanneksen ellei jopa puolet enemmän kuin minä. Toivon, että tulevaisuuden yrityskuviot tasoittaisivat...
Palasin Sveitsistä sunnuntaina. Paluumatka oli perin kivikkoinen, sillä lento oli 1,5 tuntia myöhässä, en löytänyt enää edes-takaisin -lippuania Finnairin bussiin, karttasovellus paikansi minut väärin, joten etsin baarien sulkemisaikaan sokkona yöpaikkaani Helsingissä ja aamulla en löytänytkään oikeaa Onnibussin pysäkkiä, joten punainen auto suhahti ohitseni villistä huitomisestani huolimatta. Myös matkalaukun vetosanka meni rikki. Että sellainen paluu. Kainuun kodissa tapahtuu ja Mies...
Olen tällä rentoutumislomallani saanut aikaan enemmän kuin koko vuoden aikana yhteensä: kirjoittanut kasaan kahden kesäkurssini tehtävät lähes palautusvalmiiksi, hahmottanut viimeinkin tulevan yritykseni suuntaviivoja ja näin ollen aloittanut myös yrityssuunnitelmani, päättänyt aloittaa jatkokouluttautumisen tulevana syksynä, kertonut Miehelle, että tarvitsemme vielä yhden rivillisen herukkapensaita ja yrittänyt pitää Miehen kartalla tästä kaikesta. Kuten olen kirjoittanut, ensi kuussa...
Tämä ihanan kesäinen blogihaaste heitettiin minulle Lusikkalaatikosta, kiitos! 1. Lippis vai lierihattu?Minun päässäni ei ole lippistä nähty sen koommin, kun naapurin rouva antoi minulle alle kouluikäisenä ensimmäisen olkisen lierihattuni kaikkine kukkakoristeineen. Nykyään tyydyn jo vähän vähempiin ylimääräisyyksiin, mutta ei ole klassista lierihattua voittanutta! 2. Pehmis vai jäätelöpallo? Totuuden nimissä on kerrottava, etten pidä liiemmin kummastakaan. Jos kuitenkin kioskille suuntaan,...
Päätimme lopettaa hormoonaalisen ehkäisyn. BOOM! Emme tokikaan siksi, että haluaisimme herätä öisin puolen tunnin välein kitinään ja parkuun vaan siksi, että homma lakkasi pelittämästä VTI-episodin jälkeen. Vulvodynian syntymekanismi on edelleen epäselvä ja luultavasti se on monien surkeiden sattumusten summa. Yhdistäviä tekijöitä vestibulodyniassa, joka siis on yleisin nuorilla naisilla tavattu vulvodynian muoto, ovat kuitenkin alle 16-vuotiaana aloitettu tai yli kaksi vuotta jatkunut...