Unelmien elämistä ja toteuttamista mammatyyliin. Aiheina lapset, koti, äitiys ja kotiäitiys.
Kategoriat: perhe, koti, lapset
Suosituimmat: 46
Kuumimmat: 816
Uusimmat: 112

Ehkä huomasitkin ylibannerimuutokset. Eilen Unelma 5 -blogin blogiyhteisö vaihtui. Mietit varmaan, miksi halusin siirtyä hyvästä yhteisöstä pois. Olen kertonut rehelliset ajatukseni yhteisölle, jonka jätän, ja kerron ne myös teille. Perhekuplalla bloggaajana olosta nautin. Viihdyin hyvässä porukassa erinomaisesti. Bloggaajia oli sopivan vähän, jotta pystyimme pitämään kaikkien kanssa läheisesti yhteyttä. Sain Perhekuplan kautta ystävien lisäksi myös kivoja yhteistöitä: JemmaDesign,...

Tyttäreni sänky on ehkä hieman (hyvin!) hutera, mutta ahtaudun kuitenkin tytön kanssa siihen joka ilta. Joka ilta hän nukahtaa kainalooni. Yritän aina parhaani mukaan jakaa painoani sängyssä mahdollisimman laajalle, jottei se menisi rikki allani. No, mitä tapahtui sinä iltana, kun olimme tulleet mökkireissun jälkeen takaisin kotiin? Ahtauduin jälleen tytön viereen sänkyyn häntä nukuttamaan. En ole ihan varma, että missä järjestyksessä tapahtumat etenivät. En muista, tunsinko jonkun liikkuvan...

Tavallaan jännä, kun viime viikolla ajattelin, että nyt on kulunut muuten tosi pitkään siitä, kun viimeksi on kiertänyt blogeissa mitään blogihaastetta. Sitten huomasin tämän haasteen. Selaa postauksen loppuun nähdäksesi muita haasteeseen vastanneita. Jos olet vastannut/aiot vastata (etkä ole listalla), niin pistä viesti ja linkki kommentteihin. Jaan mielelläni myös teidän vastauksia. 1. Koko nimesi ja mistä se tulee?– Yritän suojella yksityisyyttä edes jonkin verran joten: Äiti on kertonut,...

Meidän vauvalle tuli eilen yhdeksän kuukautta täyteen. Viime viikkoina kysymys vauvan vuorokausirytmistä on alkanut ensi kertaa poltella. Tiedän, että siellä on nyt äitejä, jotka kauhistuvat tätä, mutta sanon sen kuitenkin: En ole vieläkään pistänyt vauvan päiväunia mihinkään tiettyyn rytmiin. Olen edelleen vain seurannut hänen omaa väsymystasoaan ja nukuttanut hänet sitten, kun hän on selvästi ollut väsynyt. Toki iltaisin olen jo parin kuukauden ajan yrittänyt katsoa, ettei tyttö nuku liian...

Luulin vilpittömästi tietäväni kaiken olennaisen laktoosi-intoleranssista. Tässä hiljattain kävi ilmi, etten tiedäkään. En edes tiennyt, että laktoosi-intoleranssi voisi aiheuttaa iho-oireita. Ensimmäiset kosketukseni laktoosi-intoleranssiin sain vuonna 2013. Olin tuolloin 23-vuotias ja elämässä yksinkertaisesti oli liikaa stressiä. Stressi alkoi purkautua fyysisinä oireina, joista yksi oli laktoosi-intoleranssin puhkeaminen tai aktivoituminen. Siihen asti olin käyttänyt maitotuotteita...

Minun piti kirjoittaa tänään siitä, kuinka kaikki ovat sairaita ja kuolemassa tai kuolleita. Onneksi päätin kuitenkin lueskella taas vähän teidän muiden blogeja ja vastaan tuli muitten bloggaajien bucketlistejä kesälle 2020. Aiheesta kirjoittaneet ainakin Murusia onnesta ja But I'm a Human not a Sandwich. Ilmianna oma bucketlistasi tämän postauksen kommenttiosioon! Totesin, että niinpä niin. Ehkä me ei nyt tarvita postausta kuolemasta. Nyt on aika keskittyä siihen, että yritetään tehdä...

Istun tässä oman täydellisen äitiyteni raunioilla. Se on kohdannut loppunsa. Se illuusio minusta itsestäni täydellisenä äitinä on poissa. Luulin, että pystyisin tähän. En pystykään. Viime aikoina hyvä, jos olen pystynyt edes epätäydellisyyteen äitiyteen. Kaikki tuntuu luhistuvan alta pois. Ja tämä ei ole sitä, etten pystynyt ylimääräiseen. En ole pystynyt edes vähimmäismäärään. Typerintä on tämä: Luulin, ettei se koskisi minua. En ole immuuni millekään. Olisihan se pitänyt jo keskenmenon...

Taidan olla kaveripiirini ainoa, jonka lapsi nukkui näin pitkään samassa huoneessa meidän vanhempien kanssa. Siirsimme tytön 2 v ja melkein 9 kk ensimmäistä kertaa pois vanhempien huoneesta toissapäivänä. Miten se muutti meidän elämää? Tästä postauksen lopussa. Keskiviikkona 13.5.2020 Tänään se hetki sitten koitti. Kannoimme vauvan pinnasängyn ja oman parisänkymme pois entisestä makuuhuoneestamme viereiseen huoneeseen. Tytön sänky jäi hänen uuteen omaan huoneeseensa. Sotku on ihan järkyttävä...

Tämä on riipivä aihepiiri. Olen aikatauluihminen, jolla on kolmivuorotyötä ja ammattiopintoja tekevä mies. Itse bloggaan osa-aikaisesti. Päätoimisesti olen kotiäiti. Lapset ovat kaksi vuotta melkein yhdeksän kuukautta ja yhdeksän kuukautta. Minulla on vauva ja kovasti uhmaiästään ilmoitteleva uhmaikäinen. Voi mikä soppa! Näiden lisäksi olen luonteeltani ihminen, joka optimoi kaiken ja järjestää elämän mahdollisimman hyvään aikatauluun ja järjestykseen. Toisaalta tykkään siitä, että rutiineista...

Näin äitienpäivänaattona on pakko julkaista tämä pahennusta herättävä postaus ja kertoa koko kansalle viisi asiaa, joissa olen epäonnistunut äitinä. Näiden kohtien kirjoittamisen aikoihin lapset ovat vanhempi noin kaksi vuotta yhdeksän kuukautta ja nuorempi melkein yhdeksän kuukautta. 1. Tuttipullo melkein kolmevuotiaallaMeidän elokuussa kolme täyttävä tyttö juo edelleen iltaisin vettä tuttipullosta. Iltamaidosta hänet saatiin sentään vieroitettua jo ajat sitten. Maidon kanssa läträäminen ja...

Asun omakotitalossa, mutta kaipaan aina säännöllisin väliajoin oikein kunnon kerrostalolähiöön. Miksi? Ja miksi ylipäätään asun omakotitalossa, jos kaipaan kerrostaloa? Kävimme eilen tyttärieni kanssa ajelulla Vantaalla. Kävimme hakemassa tori.fi:n kautta ostamamme polkupyörän peräkärryn. Hakupaikka sijaitsi Vantaan siinä osassa, joka on ihan entisen kotimme lähistöllä. Lapsille se ei koskaan ollut entinen koti - vain minulle ja miehelleni. Ensimmäinen yhteinen koti ja ainut yhteinen koti,...

Season 1, episode 3. Blogipostaus aiheesta täällä. Tässä podcastjaksossa meidän toisen tytön synnytyskertomus. Tämä tarina on huomattavasti mukavampi kuin ensimmäinen synnytys. Kuuntele tämä preppauksena tuleviin synnytyksiin tai käsittele omia synnytyksiäsi tätä kuunnellessa! "Synnytyksen ei välttämättä tarvitse olla ihan niin hirveä." Linkit www.unelma5.com/2019/10/toinen-synnytys-lapihuutojuttu.html Elisa...

Not maybe the best of titles, but I felt I needed to sum the whole month up. My April 2020 was full of different kind of emotions, changing rapidly, but for the most part not irrationally. Many things made me excited and inspired, but huge part of April was spent in quite the opposite atmosphere. My aunt died on my 30th birthday. Coronavirus made me anxious. My two-years-old with her tantrums and mischiefs made me mad. The big disclosure made me feel free, and all the other things made me feel...

Muistan, kun vuosia sitten nuorena naisena tarkkailin erästä suurperheen äitiä. Muistan edelleen ajatukseni nähdessäni hänet kerran yksin, ilman lapsiaan: "Hänhän on ujo nainen. Se ei vain tule esille lasten ollessa läsnä." Ja sitten: "Hän tukeutuu lapsiin, ei oikein osaa olla ilman heitä. Niin kai siinä käy, kun vuosia lapset ovat aina läsnä." Ajatukseni ja se hetki ovat selkeinä mielessäni, mutta en ymmärtänyt silloin yhtään, että se tapahtuisi minulle kerran. Muistan ajatuksen häivähdyksen,...

Season 1, episode 2. Podcastia pääset kuuntelemaan täältä: Blogipostaus aiheesta täällä. Tämä podcastjakso syntyi ajatusten pohjalta, jotka liittyvät koronatilanteeseen. Synnytyssairaaloissa on koronatilanteen aikana rajoitettu tukihenkilöiden pääsyä synnytykseen. Kun kuulin asiasta, mieleeni tuli välittömästä oma ensimmäinen synnytykseni. Muistan, kuinka kauhuissani olin, kun hoitaja jossain vaiheessa tuli sanomaan, että mieheni olisi varmasti parasta lähteä yöksi kotiin. Olimme sairaalassa...