Unelmien elämistä ja toteuttamista mammatyyliin. Aiheina lapset, koti, äitiys ja kotiäitiys.
Kategoriat: perhe, koti, lapset
Suosituimmat: 7
Kuumimmat: 752
Uusimmat: 42

Yksi parhaista ystävistäni on menossa naimisiin ensi viikolla. Tämän kirjoitin hänelle, kun hän kertoi poikaystävänsä kosineen häntä: Juu no worries. No c'mon ei -- (mieheni)kään kosinta kovin romanttinen ollut ja meillä on kuitenkin jo kohta kolmatta vuotta romanssi päällä. Puhuit jotain siitä jostain kriisistä joskus ja halusin sanoa siihen:Minullahan oli kanssa siinä paha kriisi, kun tipahdin ja korkealta. Siis jo ennen seurustelua. Tuota tuota, minä tiesin, että - - (mieheni) oli minua...

Keneltäkään ei ole varmaan jäänyt huomaamatta, että teen jokikisen vastaan tulevan haasteen. Rakastan niitä. Ehkä siksi, että valmiiseen malliin kirjoittaessa ei tunnu kuin työntäisin junaa eteenpäin. Voin kirjoittaa tarvitsematta niin painaa ja suunnitella kaikkea. A. Aurinko Varsinkin näin talvella aurinkoinen päivä on erittäin hyvä päivä. B. Blogi Harrastukseni. Keino purkaa ajatukset ja olla osa jotain suurempaa keskustelua, sanoa mielipiteensä. C. China Ei tullut suomenkielistä sanaa...

... ja irtoaako istukka, kun isosisko potkii mahaa? Jotkut hetket ovat sellaisia, että ne voivat muuttaa koko elämän - tai olla muuttamatta. Elämä tuntuu valuvan silmien edessä pois ja joskus et edes tajua sitä. Yhtäkkiä kaikki onkin epävarmaa. Missään ei tunnu olevan mitään järkeä. Turvallisuudentunne on poissa. Olimme tyttäremme 1,5-vuotisneuvolassa. Lääkäri kuuli sydämessä sivuäänen. Hän kertoi, että ne olivat hyvin yleisiä. Saimme kontrolliajan. En usko, että se on mitään vakavaa. Silti...

Rv 16. Tosiaan ensimmäisessä raskaudessa ensimmäinen kysyi mahasta vasta jossain kuuden kuukauden tienoilla. Ja kuten olen maininnut, niin vielä yhdeksännellä kuulla joku tosissaan kysyi, että olenko raskaana. Olisinko ollut viikolla 37. Hyvin lähellä täysiaikaisuutta joka tapauksessa. Siinä vaiheessa itse olin varma, ettei kellään olisi ollut asiasta enää epäilystäkään (ks. kuvat viikolta 37 alla). Olin koko raskauden ajan tavannut kysyjää viikoittain. Hän oli vanhempi nainen, itselläänkin...

Tämä on raskausoirehaaste. Tervetuloa osallistumaan! Keräsin vau.fi-, kaksplus.fi- ja terve.fi-sivustojen mainitsemat raskausoireet viikoilta 0-15. Olen huomannut, että tosi moni bloggari - ja ystävä - menee minun kanssa ihan samoilla viikoilla, joten olisi mielenkiintoista kuulla myös teidän oireita. Tervetuloa osallistumaan myös silloin, kun joskus tulevaisuudessa menette noilla viikoilla tai olette jo pitemmällä. Samanlainen haaste luvassa myös viikoilla 30 ja 40/42, jos vauva pysyy...

Olen melkein varma, ettei minun pitäisi kirjoittaa tätä postausta - tai ainakaan lisätä siihen yhtään kuvaa. En voi vastustaa kiusausta. Minun pitäisi kai pitää omalta osaltani täydellinen-äiti-myyttiä yllä. Bloggareiden täydelliset kodit, täydelliset lapset, lastenvaatteet, täydelliset valinnat, täydellinen jaksaminen... Elämässäni on ollut vaiheita, jolloin olen saanut pidettyä monia myyttejä yllä. Viime aikoina enenevässä määrin tuntuu siltä, etten saa pidettyä yllä enää yhtään myyttiä....

Tulomatka viimeisimmältä lomamatkaltamme (vt. postaus 10.1.) ei ollut yhtä kaoottinen kuin menomatka yksivuotiaamme kanssa. Tulomatkalla kitinää kesti ehkä vain 40 minuuttia. Menomatkalla sitä oli kestänyt paljon pitempään. Silti moni kanssamatkustaja kommentoi Suomessa lentokentällä, että on itku lakannut tms. Lapsi oli edelleen hereillä (olimme Suomessa puolenyön aikoihin), mutta olimme saaneet venytettyä ja vanutettua tytön kitisemättömyyttä. Yksi kommentoijista oli muutamaa kuukautta...

Tämä ei ole mikään järkkärikamerablogi. Voiko se olla hyvä siitä huolimatta? Mikä ylipäätään tekee blogista hyvän? Juttelimme tässä taannoin mieheni kanssa Suomen suosituimmista blogeista. Mieheni nimitti järkkärikamerablogeiksi ammattimaisia blogeja, joitten kuvat on tietty otettu järjestelmäkameralla. Käytännössä itsensä bloggaamisella elättävällä on melkein pakko olla järkkärikamerablogi. No jaa, ehkä joku poikkeus lyötyy. Jos bloggaajan asia on viikko viikolta yhtä huomiota herättävää...

Here we go. Ensimmäinen kolmannes on nyt takana päin. Alkaa kai olla aika siirtyä blogissakin puhumaan enemmän raskaudesta kuin keskenmenosta. Niin vaikka keskenmeno seuraa minua varmasti vielä vuosia. Yritän koota tähän postaukseen kaikki ne ajatukset keskenmenoon liittyen, joita en ole vielä sanonut mutta haluan sanoa. Kenties sitten pystyn keskittymään enemmän nyt tulossa olevaan pieneen jo menneen pienen lähdön vatvomisen sijaan. Tavallaan on kai jollain tavalla nurinkurista, että...

Minusta tuntuu, että tämän haasteen kysymykset kertovat enemmän meidän avioliitosta ja miehestäni kuin minusta. Mieheni on suomalaisen miehen perikuva. Hänestä kyselyt ovat hölmöjä eikä hän välitä kielentää asioita. Minusta kyselyjä on hauska tehdä ja lukea. Minäkään en välitä turhasta lässytyksestä. En esimerkiksi tykkää pohtia ihmissuhdeasioita tuntikausia. Siinä poikkean monesta ystävästä ja perheenjäsenestä - monesta naisesta. Oli miten oli, minusta on tärkeä - kuten lukija tietää -...

Tämän tekstin alkuperäinen otsikko oli Menovinkkejä pääkaupunkiseudulta. Se alkoi näin: "Kotiäitinä etsin jatkuvasti halpoja tapahtumia tai muita, joihin mennä. Minä tarvitsen uusia maisemia ja taapero virikkeitä. Jos jäämme kotiin koko päiväksi, niin iltaan mennessä taapero vetää tukasta..." Aloin kirjoittaa tätä postausta muistaakseni lokakuussa.En käsittänyt mammakavereitani, jotka olivat vain kotona koko ajan. Lähdin lapsen kanssa joka päivä leikkipuistoon tai tapaamaan jotakuta....

Olen kuullut paljon sellaisia kommentteja kuin: Sain vauvan vaatteet halvalla, kun ostin ne kirpparilta. Äitiyspakkaus kannattaa ottaa. Niillä vaatteilla pärjää jo pitkälle. Ostan mahdollisimman vähän vaatteita vauvalle ja pesen niitä. jne. jne. No meillä se ei mennyt niin. En ole mennyt ystävien kanssa lastenvaatekirpputoreille tai shoppaillut Polarn o. Pyretissä mahdollisimman pientä määrää vauvan vaatteita. Totuus on se, että olen myös katunut äitiyspakkauksen ottamista. Rahasta olisi ollut...

...kuin ne tulevat. Ultrapäivä. Joskus tulee jotain ja joskus jotain muuta, mutta asioista on turha murehtia etukäteen. Olen toistellut tätä lausetta (=virkettä, I know!) blogissani usein. Ympärilläni on paljon erityisesti naisia - sori vaan ladies - jotka murehtivat asioista aivan turhaan. En sano, että kaikki naiset murehtisivat turhaan. Me olemme monenlaisia ja erilaisia ja samanlaisia ja toisenlaisia. Minäkin murehdin toki joitain asioita, mutta kokemusten kertyessä ajattelen koko ajan...

Nostan vanhan blogeja kiertäneen haasteen. Missä on teidän kodin todellinen punaisen maton paikka? Jos joku ei tiedä punaisista matoista, niin tsekatkaapa joskus yksi Suomen parhaista televisio-ohjelmistaSuomen kaunein koti. Ohjelmassa punainen matto kertoo tuomareille asukkaan lempipaikan kotona. Tuomareiden rooli on siis luonnollisesti etsiä sitä Suomen kauneinta kotia. Muitten postauksia alhaalla ↓ Suomen kaunein koti -ohjelmassa punaisen maton paikka on yleensä kodin edustavimmalla ja...

Nyt mennään aikaa, jolloin edellinen oli jo kuollut, mutta en tiennyt sitä vielä (tämänhetkiset viikot edelleen ilman ultraa epäselvät, 11. tai 12. viikko joka tapauksessa). Eilen olin neuvolassa ja neuvolatäti sai kuin saikin dopplerilla kuulumaan sydänäänet. Tämä pieni on siis vielä elossa. Tällä hetkellä raskaana olo tuntuu nimenomaan siltä - nimittäinraskaana ololta, ei sinänsä vauvan odottamiselta. Edellisen pienen kohdalla se oli toisin. Kutsuimme häntä nimeltä ja odotimme häntä...