...Oli erityinen hetki, kun erääseen miestenvaatekauppaan pääsi kokeilemaan alennuskollareita. Silloin joukkoonsulautumispaineen alaisena jokainen kerta, kun jotain uutta ostin vaatekaappiin, sydän oli kurkussa. Lopulta löysin oman tyylini. Joukosta erottumattomuuden taakka vaihtui haluun erottua...
Kategoriat: muoti, merkkivaatteet, secondhandstore
Suosituimmat: 32
Kuumimmat: 474
Uusimmat: 15

INHMILLINEN ~MUOTIBLOGI Tarkoitus luoda rentoa smart casualia: kraka ja kauluspaita, mutta vyöttä… …ja lisänä Fireflyn maailman kovuutta kokeneet tennarit. Sitä lähtee muotijumalana ja palaa ihmisenä… Sitä ei oikeasti lähde muotijumalana, mutta sitä tosiaankin palaa ihmisenä. Minulla on tapana unohtaa ottaa kangaskassi mukaan kauppaan ja vielä yhtä usein unohtaa ottaa paperikassi sen sijaan (säästääkseen turhaa muovin kulutusta) ja lopulta huomata, että liukuhihnan päässä odottaa...

Valmentaja asussaan Kirjailija-valmentaja lilassa Gantissaan ja muussa sen sellaisessa - ylväänä Minun täytyi. Minun täytyi ottaa kuva tästä kun sainkin lilan Gantin pikeen käyttöön. Minun täytyi ottaa kuva tästä, miltä sitä näyttää vitosdivarin pelissä vaihtopenkin vieressä ohjeita huutamassa. Gantin pikeen lila kaulus koreistamassa hilittyä luukkia. Jostain syystä sitä oli erityisen tyytyväinen siitä, miltä sitä näytti ollessaan lähdössä elintärkeään peliin...

Kirjailija asussaan … (Kiomin vyössä, Lyle & Scottin tossuissa, Zaran pikkutakissa, These Glory Daysin housuissa sekä Seidenstickerin lyhythihaisessa) Sanataiteilja suosikkipaitoineen Joskus sitä vain tuntuu erityisen hyvältä olla vaatteissaan. Piste. Laitoin päälleni vastaostetun Gantin pikeen, sellaisen violetinvärisen. Sovittelin sopivan sävyisiä housuja. Päätin sitten lisätä tummansiniset Lyle & Scottit komboon. Laitoin kelloa ranteeseen. Sitten Zaran pikkutakin, kun kesä hellitti...

Kirjailija saapuu kesäisiltä kujilta Viikossa ehtii tapahtua kaikenlaista. Sitä ehtii alkaa reflektoimaan omaa kirjoitustyyliään. Sitä ehtii huomata, että yksi kirpparilta ostetusta vaatteesta saa aikaan kutinaa laittaessa sen päälleen ja että se kutina jatkuu muutaman päivän. Sitä ehtii päättää pakastaa kirpparilta ostetut vaatteet lintukirppujen yms. sellaisten paskiaisten pelossa. Sitä ehtii pohtia, että kannattaako moisesta kirjoittaa ja että onko tämä huonoa mainosta kirpputoreille. Ja...

Se Sandin vaaleanpunainen yksilö sekä uudet Selectedin pikkutakki ja Fireflyn tennarit Uudet tulokkaat: Seidenstickerin lyhythihainen kauluspaita ja Stockmannin omaa merkkiä oleva kraka sekä Lyle & Scottin tossut… Heräsin kello 6.47 neljän tunnin unien jälkeen. Ensimmäisessä vaatekaupassa olin tasan kello yhdeksän samaisella hetkellä, kun ovet avattiin. Kahdeksan tuntia, seitsemän vaatekaupaa, yhtä subwayn päivän subia ja neljää pikkutakkia, viittä kauluspaitaa, yhtä pikeepaitaa ja viisiä...

Pitäisi ehkä pyyhkiä peilin pinta… Olen ottanut tavakseni pukeutua hyvin jopa kauppareissulle, ja oikeastaan tämän kaltaisina päivinä sitä muistaa miksi. Samoin sitä muistelee sitä, miltä se alkoi tuntua, kun kaiken sen hankalan olon tuoman epämukavuuden ja jotenkin hylkiönä olemisen tuntemuksen jälkeen, sitä yllättäen huomasi, että alkoi saamaan positiivista huomiota osakseen. Ja kyllä se tässä tällaisen epämääräisen huonomman voinnin puuskassa, johon liittyy paljon yksinäisyyttä ja pelkoa...

Kelloton sanataiteilija - kanssa Zalando Lounge -paketin… Tyytyväinen kellollinen Sanataiteilja (kuvassa mukana myös New Lookin vyö, Oscar Jacobsonin housut sekä Rileyn neule) Nyt minulla on Gantin kelloni ja nyt minulla on vielä kylkiäisiksi kelpo vyökin Tiger of Swedenin yksilöä lepuuttaan – reissuillani minne vain ja takaisin. Tekisi mieleni kehua kello remmistä koneistoon, mutta ei se ihan täydellinen ole. Se nyt ei tietenkään kellon vika ole eikä valmistajienkaan vaan kenties nimenomaan...

Kuvassa Zaran pikkutakki, Stockmannin omaa merkkiä oleva kauluspaita, These Glory Daysin housut, Eccon kengät, Oakleyn aurinkolasit, M&S:n kraka, bluesrokkarihattu, josta ei etsimälläkään löydy merkkiä… sekä mainio S-ryhmän puuvillakassi. Bluesrokkari kohtaa kauppamiehen, joka kohtaa kirjailijan. Jotain sellaista minä mietin ja pohdin, että missä mediumissa minä tämän kuvan julkaisen, ja aloin miettimään, voisinko vertailla aiemman postaukseni luukkia tähän seuraavaan. Aiemmasta vain kravatti...

Zaran pikkutakki, Stockmannin omaa merkkiä oleva kauluspaita, These Glory Daysin housut, se ToS:in nahkavyö, Zalandon postipaketti, avaimet ja läppärilaukku Petaamaton sänky sekä eräs Metafiktiivista kahvikuppiani kirjoittava kirjailija omassa kirjailuasussaan Hmmm... Vyöt, kellot, kengät... Kävelin katua käytyäni kirjoittamassa metafiktiivistä kahvikuppiani kahvila Sävyssä ja mietin, että samaan draiviin voisi kirjoittaa postauksen tännekkin. Mietiskelin projektiani opetella pukeutumaan...

Mies ja Tiger of Oweden:in paita… Räpsyssä Marc O’Polon:n kauluspaita, mielitietyt These Glory Days:sin housut, Eccon nahkakengät, kirppislöytöläppärilaukku, samoin hattu kirpparilta sekä oikea™ ToS:in vyö… On tullut tavaksi napata hissin peilistä räpsy reissun vaatetuksesta. On tullut tavaksi (enemmän tai vähemmän) raahautua kahvila Sävyyn kirjoittamaan latten ääreen. On tullut tavaksi ostaa vaatteet reccistä ja uffilta. Ja on tullut tavaksi olla tarkastamatta tuotteen aitoutta....

Mies (mieluisine housuineen) & peili Mies ja kännykkä & These Glory Daysin housut. Oulu, Valkea, Volt, mies ja peili, These Glory Days:sin housut sekä dilemma. Niistä muodostui draama, ei ihan tragedia tai kenties juurikin tarina onnesta, menestyksestä sekä hyvinvoinnista. Katselin housujen pesulappua ja ajattelin, että per*na sentään halvinkin kuivapesu maksaa Kalliossa 12,50€ housuilta, ja laskeskelin kuinka usein niitä joutuisin pesettämään ja ynnäilin yhteen kaksien pesujen ja housujen...

Minä ja kuusikuukautinen nero Heräsin juuri juhannusaamuun ja olo on yllättävän pirteä tai ei oikeastaan juurikaan pirteä, mutta hyvinkin jotain, ihan hyvinvoiva ja seesteinen ainakin. Tosin tämä ajattelu ja kirjoittelu tässä on tökkii ja on hidasta, mutta minä yritän silti. Päädyin perämeren saaristolle mökkeilemään muutamaksi päiväksi ja tajusin, että minulla ei ole enää vaatetusta, joka oikeastaan edes sopisi mökkielämään kokkopuun aineksien keruuseen ja nuotiolla istumiseen. Vai mistä se...

Aikamatka hissillä 60-luvulle. Kasuaalia… Sitäkin enemmän kasuaalia (ts. rennosti treeneihin). Siistinä kuljeskeltuani päivän muiden asioilla ja vielän reissun mutsin jeesiksi Tapiolaan sitä iski kenties ei-niin-suurmenestykseen-johtanut inspis pukeutua rennosti. Siis tosiaan rennosti. Ihan liian rennosti. Eli siis tosiaan flegmaattisen ja löysän ja vielä jonkun muun, vaikkapa muodottomana sohvalla tv:n ääressä lojuvan roikkuvan rennosti. Joskus sitä on vain sellainen olo, että on syytä...

Pukumies kohtaa hipsterin (60-luvulla) tai jotain sellaista … Onko teille koskaan käynyt silleen, että teillä on kuva hienosta asukokonaisuudesta, jonka haluaisitte postata, mutta ette tiedä kontekstia, jossa kuvan esittää. Sitä yrittää miettiä jotain merkittävää ja mullistavaa ajatusta muodista ja brändeistä ja yhmisyydestä ja sosiaalisista kiemuroista, mutta ei jää kuin kuva ja halu jakaa se. No tässä minä olen, Selectedin housut, Ventin kauluspaita, uus kirppislöytöhattu, Tigerin vyö,...

Asiallista… Sandin ruskea pikkutakki. Tiedättekö, tämä on toinen päivä putkeen, kun vaatekappale, jonka olen jo siirtänyt syrjään tuomittuani sen vaisuksi ja luukkiini epäsopivaksi, puhuttelee ja saattaa epäilynalaiseksi omat epäilyni. Jos niin voi sanoa. Tällä kertaa se on ruskea pikkutakki, josta minulla viime kesänä tuli sellainen Indiana Jones -viba ja joka sittemmin jäi kaappiin odottelemaan kauniimpaa päivää. Se kauniimpi päivä taisi siis olla tänään. Niin no, vaikka kenties tämäkään...