30+ isyydestä haaveileva sinkkumies. Aika näyttää toteutuvatko haaveet.
Kategoriat: sinkkuus, isyys, haaveet
Suosituimmat: 163
Kuumimmat: 276
Uusimmat: 254

En mitään enempää haluaisi kun kertoa, että tämä "projekti" olisi tavalla tai toisella nytkähtänyt eteenpäin, mutta näin ei valitettavasti ole. Jos ei muu, niin viimeistään korona on ollut tuhoisa näille haaveille ja niiden toteutumiselle, kun nekin toivonpilkahdukset mitä ehkä on ollut ovat päättyneet pettymykseen kun ihmiset eivät joko uskalla tavata tai sitten vaan kylmästi ghostaavat niinkuin on varsinkin deittailun markkinoilla yleinen tapa toimia. Kirvestä ei toki ole todellakaan...

Täällä taas ja samassa pisteessä kuin ennenkin. Tämän hiljaiselon aikana oli jopa toivoa, että jotain olisi voinut tapahtua ja että asiat etenisivät toivottuun suuntaan. Keväinen Lapsi tuntemattoman kanssa yhdistettynä koronaan ja siihen että ihmisillä oli normaalia enemmän aikaa toi useitakin yhteydenottoja, pari jopa ihan varteenotettavaakin joiden olisi voinut kuvitella johtavan lähemmäs unelmien toteutumista. Suurin osa jotka uskaltavat lähestyä ovat ikävä kyllä yhden-kahden viestin...

Uusi vuosi on jo pitkällä ensimmäisellä kolmanneksella, mutta edelleenkään ei ole ainakaan mitään uutta kerrottavaa. Jos välillä saattaakin tuolla pieni valonpilkahdus potentiaalisen vanhemmuuskumppaniehdokkaan tms. kohdalla, niin tälläkin saralla niinkuin yleensäkin ghoustaus on päivän ilmiö, kadotaan vielä nopeammin kun on ilmestytty. En tiedä sitten puuttuuko rohkeus vai mikä on, mutta mitään ei saa ellei edes uskalla katsoa kaikkia kortteja. Niitä haaveita ei valitettavasti toteuteta sillä...

Viikonloppuna näin yhtä veikeää pientä ihmistä ja kyllähän tuollainen pistää kaipaamaan, että jos sitä itsekin saisi sen lapsen/lapsia vielä tässä elämässä. Kello tikittää eteenpäin ja mitään ei vaan tapahdu. Suvussa ja tuttavapiirissä ihmiset saavat lapsia, mutta itse olet sinkku ja lapseton aina vaan, vaikka haluaisitkin jotain ihan muuta. Ideaali olisi se parisuhde ja jos vielä löytyisi toinen vielä toistaiseksi lapseton, niin molemmilla olisi samat lähtökohdat ja yhtä suuri hyppy...

Tässä viimeisen reilun parin vuoden aikana olen esim. tästä kumppanuusvanhemmuusteemasta vaihdellut viestejä useimpien kumppanuusvanhempiehdokkaiden kanssa, mutta tähän asti kenelläkään ei ole ollut joko rohkeutta tavata tai sitten on vaan tehty mikä helpointa on eli ghostattu, koska asioitahan ei näemmä voi sanoa ääneen. Tässä joukossa on muutamia ihan potentiaalisiakin ehdokkaita ollut, mutta se siitä, pelkkiä menetettyjä mahdollisuuksia. Tällä viikolla jopa ensimmäisen kerran tapasin...

Tämän haaveen edessä on paljon haasteita ja aikamoinen onni on jos saa taklattua ne kaikki pois. Kumppanin löytäminen on se kaikkein vaikein ja vielä sellaisen joka haluaisi lapsia. Kuitenkin jo aika monella samanikäisellä ja nuoremmallakin on jo lapset tehtynä ja lapsiluku täynnä ja toisessa ääripäässä ovat ne joilla ei ole aikomustakaan tuottaa uusia ihmisiä maailmaan. Ideaalitilanne olisi kuitenkin löytää ihminen, jolla ei ennestään ole lapsia niin pystyisi rakentamaan yhdessä juuri...

Tämä "projekti" polkee edelleen aika lailla paikallaan. Tämä yksi iso unelma odottaa edelleen toteutumistaan ja kello käy koko ajan eteenpäin. Toki edelleen se kahden vanhemman ydinperhe olisi vaihtoehto numero yksi, mutta mistä ihminen joka toivoo samaa, on valmis tutustumaan ja tekemään töitä suhteen eteen mahdollisina vaikeinakin hetkinä, ettei luovuta heti ensimmäisen vastoinkäymisen tullen. Muutkin mahdolliset vaihtoehdot ovat kuvioissa mukana kumppanuusvanhemmuus etunenässä, jos löytyy...

Olen tässä viime aikoina miettinyt sellaista teemaa kuin järkiavioliitto, joka taitaa nykyaikana olla harvinaisempi kuin joskus ennen vanhaan, mutta olisi varmasti esim. monelle tilanteessani olevalle ihmiselle ihan potentiaalinen ratkaisu. Jos on kaksi ihmistä joilla on samat toiveet ja tavoitteet elämän suhteen, niin miksi ei ottaisi mahdollisuudesta kiinni, toki kemiaa ja vetovoimaa pitää olla ja kyllä sekin vuosien mittaan vahvistuu. Joskus kymmeniä vuosia sitten kuitenkin nämä...

Vaikka otsikko viittaakiin tunnettuun elokuvasarjaan, niin tämä postaus ei kerro elokuvien maailmasta vaan tosielämän mahdottomista tehtävistä tai lähinnä yhdestä sellaisesta. Tämän koko projektin kanssa kun ei olekaan muuta kun mahdotonta tehtävää. Mistä löytää ihminen, jonka kanssa edetä asiassa? Tinderistä? No way in hell, pinnallisten ihmisten taivas ja muiden helvetti, sielläkin kuitenkin on iso määrä ihmisiä jotka ovat ainakin olevinaan tositarkoituksella. Entäpä muut nettideitit? Näissä...

Oli sitten mikä vuodenaika tahansa, niin elämästä pitää nauttia ja hemmotella nyt vähintään itseään kun ei valitettavasti sitä kumppania ole jolle sitä hemmottelua osoittaa. Parisuhteessa ollessaan sitä kyllä mielellään hoitaa arkeen pienempiä ja suurempia iloja ja irtiottoja normaalista arjesta vaikkapa viettämällä minilomaa kotiolojen ulkopuolella nauttimassa niin elämästä itsestään kuin erilaisista elämyksistä. Edelleen, kun meillä on vaan yksi elämä, niin sitä pitää elää niin ettei jää...