(K)Akkavalta on isäblogi puolitoistavuotiaiden esikoiskaksostyttöjen värittämästä arjesta ja vähän sen ohi.
Kategoriat: perhe, isäblogi, kaksoset
Suosituimmat: 0
Kuumimmat: 25
Uusimmat: 382

Tänään vietetään valtakunnallista kaksosten päivää! Varsinaista juhlapäivän titteliä nämä vuosittaiset bakkanaalit eivät toistaiseksi ole monikkoperheessämme lunastaneet, mutta päätin tänä vuonna ilostuttaa laajaa lukijakuntaani ilmoittamalla starttailevani influensoimista jälleen myös blogin muodossa. (K)Akkavallan taru alkoi blogina vuonna 2015 kuultuamme odottavamme kaksosia. Onkin mielestäni sopivaa ilmoittaa blogin paluusta juuri tänään (otin vapauden suorittaa koeponnistuksen...

Viikko sitten, muutamia päiviä ennen koeajan päättymistä sain ilon ja kunnian jättää työkoneet paikoilleen ja siirtyä lonnimaan oloneuvoksen hommiin. Kesken viikottaisen palaverin iski pöyristynyt epäusko, tää kaverihan on antamassa mulle tässä nyt potkuja (tai kuten hän itse ilmaisi: kyseessä ei ole potkut, työsuhteeni päätetään koeajan puitteissa). Hyvä ettei suoli tyhjentynyt kesken täysin puskista tulleen juonenkäänteen. Kun hän lopulta sai sanotuksi asiansa, poistin paniikinomaisesti...

Tyttäremme täyttivät neljä. Ensimmäinen olympiadimme on ollut tapahtumarikas, nopea, mielenkiintoinen ja opettavainen. Otetaanpa vuosien kunniaksi 2*4 pointtia vuosien varrelta. Elämäni tärkein päätös Neljä vuotta sitten sanoin itseni irti. Kaksosvanhemmille myönnetty mahdollisuus kuuteenkymmeneen yhteiseen vanhempainvapaapäivään ei riittänyt alkuunkaan. Kotona oli härdelli, jossa halusin ehdottomasti elää täysillä mukana. Koti-isyyteni venyi lopulta lähes kahteen ja puoleen vuoteen. Elämäni...

Näin kaksosisukkina riittävyys kalskahtaa utopistiselta. Riittämiseen tarvittaisiin 38-tuntinen vuorokausi, neljä lottovoittoa, teräsmiehen terveys ja Buddhan tyyneys. Riittämättömyyttään pelkääville ja surkutteleville vanhemmille voin surutta ilmoitella, että riittämättömyys on normaalitila. Näyttäkää minulle se isä tai äiti, jolla menee kaikki aina ihanasti ja oikein. Isä tai äiti, joka jaksaa, viitsii ja kykenee kaiken aikaa. Niinpä. Sellaista ei ole. Lapsista hehkuva...

Aikaisemmin kirjoitin, kuinka edeltävän päiväkodin arjen toimimattomuus ajoi meidät vaihtamaan hoitopaikkaa. Nyt on pari kuukautta uudessa päiväkodissa takana ja voinen jo nyt sanoa vaihdoksen olleen mullistava kokemus. Alla muutamia huomaamiamme positiivisia muutoksia arjessamme. Sairastelu Siinä missä edeltävä päiväkoti aloitettiin neljän kuukauden sairastelukierteellä, olemme nyt saaneet viettää alusta asti tervettä elämää. Viisi viikkoa terveenä putkeen lienee tämän vuoden ennätys. Aina...

Selittämätön 39-asteinen kuume, ei muita oireita. Tyttö on eläväinen itsensä. Lääkäriinhän se on kuitenkin lähdettävä. Kunnan terveyskeskus kertoo kahdentoista vastaamattoman puhelun, puolen tunnin jonottamisen (about 12€/sekunti/pvm) ja soittopyynnön jälkeen, että aikoja ei ole, mutta aulaan saa kuulemma tulla viettämään aikaa jonotuksen merkeissä. Mikäli olisi viikonloppu, meidät ohjattaisiin naapuripitäjän terveyskeskukseen odottelemaan, joka sijaitsee kotoamme reippaan 30...

Päiväkotiarkemme alkoi tammikuussa. Tuolloin kirjoitin, kuinka päiväkodin valinnassa oli kyse valinnasta kunnallisen ja yksityisen välillä. Seurasimme hyvää myyntipuhetta yksityiselle puolelle ja aluksi kaikki sujuikin varsin mallikkaasti. Mitä nyt heti ensimmäisenä päivänä tuli ilmoitus kihomatoepidemiasta ja toisella tytöllä oli haettaessa kaksi kokoa liian pienet talvisaappaat jalassa. Ne olivat olevinaan niitä hauskoja ”tää on nyt sit tätä” -sattumuksia, mutta ajan mittaan olisi niistä...

Tämä suomipoika ei voi syyttää tilanteesta kuin omaa peliään. Samalla kertaa yhdellä kudilla kaksi maalia suoraan alapesään. Yhdeksisen kuukautta myöhemmin oli pakkipari sylissä ja kaukalot kovassa käytössä. Ensikertalaisena lähdin aistimaan tunnelmaa ja nauttimaan joka hetkestä. Ennen kaikkea kokemuksiahan tässä on lähdetty hakemaan. Pakko myöntää, että olen suht tyytyväinen omaan peliini ja sen aikaansaannoksiin. Vähän pieneksihän se välillä menee, mutta ei siitä sen enempää. Eteenpäin on...

Ehdin tässä jo raskautumisemme aikana alkaa kuunnella radiosta vauva-aiheisia lyriikoita selkeästi paljon herkemmällä korvalla. Niitä on siis yllättävän paljon, jopa suomalaisissa biiseissä. Ei meinaa huomatakaan kaikkia. Keräsin tähän pari esimerkkiä alle. Otetaan ensiksi kaikista väkivaltaisimmat: Britney Spears: ”Lyö minua vauva, yhden kerran vielä.” Apulanta: ”Piiskaa, hei vauva anna mulle piiskaa.” Haloo Helsinki: ”Vauva, räjäytä mut tässä. Vauva, aamuhämärässä.” The Trammpsin muuten...

Suomalainen raskauden seuranta on kyllä melko ihmeellinen järjestelmä. Enkä nyt tarkoita missään spektaakkelimaisen positiivisessa mielessä ihmeellinen. Olemme päässeet kahteen otteeseen tutustumaan tuohon kummajaiseen ja kerrat ovat olleet kuin toistensa vastakohdat. Ensimmäisellä kerralla raskaus oli lähes tikkaustapaa myöden käsikirjoitettu. Hormonilisäpotkulla alkunsa saanut projekti paljastui varhaisultrassa kaksosraskaudeksi. Monikkoraskaus on määritelty riskiraskaudeksi, joten olimme...