Loppukesä oli yhtä hulinaa ja laukkujen, säilykkeiden sekä lukemattomien kassien ja pussien raahaamista kämpältä toiselle. Edellisestä blogipostauksestakin on kulunut jo niin kauan aikaa, että piti ihan tarkistaa, mitä olen viimeksi kirjoittanut ja mitä kaikkea tässä välissä on tapahtunut. Elokuun lopun asuimme vielä kesäleirissä. Siellä kämppä sai miehen toimesta aurinkopaneelit ja sekin asumus on nyt päivitetty nykyaikaan: sieltä löytyy valot, jääkaappi sekä latauspistokkeet puhelimille....

Palasimme reilu viikko sitten Sallasta takaisin pohjoiseen. Loppurutistus Marttalaksi nimetyllä (aivan oiva nimi kolmen sisaren kämpälle, vaikken itse varsinaisesti suurta yhteenkuuluvuutta minkäänlaiseen kotitaloustoimintaan koekaan) Latvaojan kämpällä saavutti antikliimaksinsa viikkoa ennen poistumistamme. Koko kesän hinkkaamamme sauna oli tervausta vaille valmis ja pensselit tanassa olimme siskojen kanssa valmiina sutimaan saunaa heinäkuun viimeisenä päivänä. Tervamaalia oli varattu 20...

Viikkojen ahertamisen, onnistumisten, epätoivonhetkien ja useiden upeiden auringonnousujen jälkeen mökkisauna on lopulta kylvettävässä kunnossa. Suhtaudun juuri tähän saunaan suurella intohimolla siitä syystä, että mökki saunoineen on ollut meillä nyt melko tasan kymmenen vuotta. Kompleksin oheistuotteena tuli kymmenen vuotta jatkunut saunaremontti. Tänä kesänä saunaan vaihdettiin neljäs kiuas. Alukuperäisestä kiukaasta luovuttiin melko pian, kokeiltiin kahta eri kiuasta ja palattiin...

Rantauduimme Sallan Hirvasvaaralle reilu kolme viikkoa sitten, juuri ennen juhannusta. Aika on kulunut niin nopeasti, että piti aivan kalenterista tarkistaa, kauanko saapumispäivästä on. Lähtöselvitys Käsivarressa oli useamman päivän rupeama: kämppä ja sauna siivottiin, tarvittavat tavarat pakattiin veneisiin ja loput varastoon. Kira oli mielissään, kun vaari tuli toisella veneellä auttamaan muuttokuorman kanssa. Se pakkasi ihan itse ja pyytämättä omat tavaransa: pallon se oli kantanut omaan...

Kun käsillä on vuoden paras aika, ei voi kun nauttia elämästä. Elän ja hengitän kesää ja luontoa, kuljen joka päivä pitkin jokivartta ihastellen upeita maisemia ja haistellen kesän tuoksuja. Tuomet ovat puhjenneet kukkaan ja niitä täytyy nyt käydä päivittäin nuuhkimassa, ennen kuin lyhyt kukinta on ohi. Mies kutsui minua jo tuomenhaistelijaksi, mutta ohitin sen toteamalla, että on niitä varmasti ihmisillä vakavampiakin ongelmia. Vastaava tuomenhaisteluriippuvuus on sitäpaitsi myös sisarellani,...

Yksi kuukausi erämaassa on jälleen takana ja samoin yksi vuodenaika. Kesä alkoi tasan kesäkuun ensimmäinen päivä. Lumet sulivat nopeasti ja pitkän aikaa koko maailma oli harmaa ja ruskehtava. Sitten vaihtui kuukausi ja PAM! – oli lämmintä ja vihreää. Tähän saakka kesä on hellinyt auringolla ja lämmöllä, suorastaan helteillä: mittari on kohonnut lähes joka päivä yli kahteenkymmeneen asteeseen. Ihan mahtavaa hengailla ulkona pelkissä bikineissä pitkän kelkkahaalari- ja huopasaapasjakson jälkeen....

Kevään eteneminen on hämmästyttävän nopeaa. Vielä torstaina seurasin viimeisten jääkappaleiden purjehdusta joella. Niitä tuli suurina lauttoina pitkin päivää ja ne pitivät ihmeellisen kaunista ääntä – kuin joku olisi soitellut tuulikelloja joella. Tulva on välillä noussut ja välillä laskenut ja näyttää olevan jälleen nousussa. Käki kukkui ensimmäisen kerran 25. päivä ja se on aina ollut minulle merkki siitä, että kesä on virallisesti alkanut. Valitettavasti kesä ei itse tunnu olevan samaa...

Kevät etenee hurjaa kyytiä ja lumet sulavat silmissä. Viikonloppuna sää oli vielä melko viileä, alkuviikosta lämpenikin sitten kunnolla. Maanantaina aurinko paistoi koko päivän ja se oli lämpötilansa puolesta ensimmäinen virallinen T-paitapäivä. Kävimme vielä viimeisen kerran tälle keväälle pilkillä, mies isänsä ja Kiran kanssa kelkalla, minä liukulumikenkäillen. Oloni oli melko ristiriitainen toppahousuissa ja lyhythihaisessa paidassa. Päivän saalis oli yksi ainoa harjus, mutta sitäkin...

Kevät on siitä lystikästä aikaa, että se on täynnä yllätyksiä. Eilen ihastelimme anoppilan parvekkeelta upeaa auringonlaskua. Viisi minuuttia tämän jälkeen koko maailma oli harmaa ja satoi taivaan täydeltä räntää. Jos olen edellisenä päivänä käynyt hangilla kävelemässä, seuraavana päivänä pääsen ehkä juuri ja juuri etenemään metsässä polvia myöten lumessa kahlaten. Pari päivää sitten pääsimme vielä helposti kulkemaan kelkalla. Nyt ulkona sataa vettä ja jännityksellä odotamme, kuinka liikkuminen...

Ruokintapaikalla vierailevista kahdesta sinitiaisesta on paljastunut kevään myötä melkoisia öykkäreitä. Istuin eräänä iltana pitkän aikaa pihalla kuvaamassa lintuja ja seurasin samalla niiden touhuja. Itseasiassa tarkoitukseni oli saada ikuistettua kameralla juuri upea sinitiainen, mikä on tuntunut melko mahdottomalta tehtävältä, koska ne eivät pysy paikoillaan lainkaan. Nyt selvisi syykin: ne eivät ehdi edes istahtaa rauhassa syömään, koska niillä on niin kiire häätää pois kaikki muut...