Kirjoihin ja teatteriin hurahtaneen keski-ikäisen naisen blogissa kummastellaan hurahdusten ohella elämän kummallisuuksia ja välillä taivastellaan kissan touhuja.
Kategoriat: teatteri, kirjat, kissa
Suosituimmat: 156
Kuumimmat: 146
Uusimmat: 358

Jos joku vielä väittää, että monologit ovat vaikeita katsottavia, niin suosittelen menemään Teatteri Vantaan Silkkisaliin katsomaan Mielipuolen päiväkirjaa. Tiedossa on huikea teatteriesitys, joka ei taatusti jätä kylmäksi. Eikä kannata edes miettiä, että kyseinen näytelmä olisi kaivettu jostain naftaliinista. Kyseessä on Nikolai Gogolin ajaton klassikko, joka elää tänäkin päivänä, vaikka novellin kirjoittamisesta on lähes kaksi sataa vuotta aikaa. Antti PeltolaTeatteri Vantaa: Mielipuolen...

Ilmasillan esittelytekstit eivät välttämättä herättäneet sellaista kiinnostusta, että olisin halunnut näytelmän nähdä. Onneksi kuitenkin ohjaaja Saana Lavaste kävi kertomassa näytelmästä Bloggariklubilla, jonka jälkeen näimme esityksen ennakkonäytöksessä. Ilmasilta on uskomattoman monikerroksinen näytelmä, jonka jälkeen pää on täynnä kysymyksiä ja ajatuksia. Pirjo Luoma-ahoKansallisteatteri: Ilmasilta (2020)Kuva © Katri Naukkarinen On äiti, poika ja tytär. Kaikki asuvat omillaan, eikä heillä...

Olen lähiaikoina ajatellut paljon kuolemaa. Synkkiä ajatuksia, jotka ovat kummunneet äitini vakavasta sairastumisesta ja miehen, joka täällä asuu, kehnosta terveydentilasta. Herra Karvajalassakin alkavat ikääntymisen merkit näkyä, enkä itsekään ole enää mikään nuori. Hieman mietitytti, kuinka taiteilija Meiju Niskalan kirja Sata kirjettä kuolleelle äidille(WSOY, 2019) sopisi tähän kuvioon. Olin kuitenkin avoimilla mielin, kun viime syksyn viimeisellä Bloggariklubilla kuulin kirjan saavan...

Raskas työviikko takana. Pieni päänsärky otsalohkossa. Väsynyt olo. Teatteri-ilta edessä, mutta ei mikä tahansa teatteri-ilta, vaan väsymyksen, päänsäryn sekä työjutut karkottava teatteri-ilta. Kyllä. Keski-Uudenmaan Teatteri (KUT) räjäytti sellaisen ilotulituksen, ettei voinut muuta kuin iloita. Aktiivimalli – Harmaat pantterit 4 on täällä nyt. Käpyhovin vanhainkodissa kaikki on mallillaan. Ainakin siihen asti, kunnes pääministeri Töyräs (Elina Varjomäki) esittelee uuden AIPA-lain eli...

Meillä monella on varmasti Amerikan sukulaisia. Heidän jälkeläisiä, jotka ovat 1800-luvun loppupuolella tai 1900-luvun alussa matkanneet Amerikkaan etsimään parempaa ja vapaampaa tulevaisuutta. Minullakin on. Millaista tällaisten siirtolaisten elämä on ollut? Teatteri Avoimet Ovet kertoo yhden miehen tarinan näytelmässään Sontiainen – balladi koti-ikävästä. Näytelmän tarina perustuu tositapahtumiin Tom Sukasen elämästä. Aarni Kivinen, Juha Pulli, Johanna Koivu ja Anna-Riikka RajanenTeatteri...

Olen huono lukemaan klassikoita. Nyt otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni, koska halusin olla hyvin valmistautunut, kun menin katsomaan Helsingin Kaupunginteatterin esittämää Humisevaa harjua. Kävin siis lainaamassa kirjastosta Emily Brontën kirjoittaman kirjan Humiseva harju (Karisto). Kirjalla olisi ollut mukava osallistua kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen, mutta myöhästyin pari päivää, koska en saanut kirjaa aivan loppuun asti luettua määräaikaan mennessä. Humiseva harju sijaitsee...

Jestas, että joskus voi päästä kunnon fiiliksiin ihan hetkessä. Näin Helsingin Kaupunginteatterin Humisevan harjunensimmäisessä ennakkoesityksessä ja se oli menoa ensiminuutista lähtien. Kyllähän kaikki tietävät Emily Brontën romaanin Humisevan harjun tai ainakin jonkin elokuvan, joka kirjan perusteella on tehty. Romanttista hömppää vai onko se kuitenkaan niin? Todellakaan ei ole. Helsingin Kaupunginteatterin Humiseva harju räjäytti potin, joka kunnioittaa Brontën teosta. Oona Airola ja Markus...

Kaivoin lukemattomien kirjojen pinosta Katja Lahden Lasitehtaan (S & S, 2018), jota ehdotin tammikuun lukupiirikirjaksi. Ihan vain sen takia, että kirjan ilmestymisestä on jo pari vuotta, niin sen kuvittelisi saavan suhteellisen helposti lainattua myös sellaisista kirjastoista, joissa kirjoja saa aina jonottaa. Ilmeisesti myös sai, koska en muista, että kukaan olisi kertonut, että oli vaikeuksia saada kirja lainattua. Kaikkia kirjoja ei kuitenkaan voi itselleen hankkia, vaikka kirjat kuinka...

”Pidättekö taikatempuista?” Thom Pain (Kalle Tahkolahti) kysyy. Yleisöstä kuuluu hyväksyvää mutinaa. Thom Pain ei pidä taikatempuista tai ehkä pitää. Siitä ei voi olla kukaan täysin varma. Keski-Uudenmaan Teatterin (KUT) näyttämöllä oleva mies tuntuu olevan arvoitus hänelle itselleenkin. Varmaa on vain se, että KUT on ottanut ohjelmistoonsa vuoden 2005 draaman Pulitzer-finalistin Will Enon käsikirjoittaman monologin Thom Pain (tuulesta temmattu). "Mä olen sellainen tyyppi, josta ei ehkä pitkään...

Kaikkihan sen tietävät, etten käy kuntosalilla, vaikka pitäisi. Siksi olinkin hieman kauhuissani mennessäni katsomaan Teatteri Takomon ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun yhteistuotantoa Liikunnan ilot. Mitä jos esitys olisi sellainen, että näyttämölle raahattaisiin katsojia? Saisin hävetä silmät ja korvat päästäni, koska valinta osuisi kuitenkin kohdalleni. Muut voisivat nauraa hikoilukohtaukselleni. Onneksi esitys oli jotain aivan muuta. Tuomas Rinta-Panttila ja Milla KuikkaTeatteri...

Postin lopettaessa lakkoilut sain melko nopeasti saapumisilmoituksen Postista. Mietin, mitäköhän siellä olisi. Yllätys oli kaunis ja makea, vaikka ihmettelinkin, miksi tuli postipakettina. Yllätyksen takana oli Bazar, joka oli lähettänyt kauniissa pakkauksessa olevan omenakanelivalkosuklaalevyn. Jestas, että oli hyvää suklaata. Kultasuklaan suklaata. Nam. Suklaalevy oli ennakkomarkkinointia tammikuussa ilmestyvästä Ruth Hoganin uutuuskirjasta Kadonneiden tavaroiden vartija (2020). Joitakin...

Olen huono käymään taidenäyttelyissä, koska tuntuu, ettei ikinä ole aikaa tarpeeksi. Onneksi ystäväni hieman töytäisi ja ymmärsin vihjeen. Lähdin hänen kanssaan Keravan Sinkkaan, jossa oli viimeistä päivää pystyssä Siluetteja ja varjokuvia-näyttely. Itse asiassa olin suunnitellut tänne menoa aikaisemmin, mutta olin vain siirtänyt sitäkin menoa. Hyvä, että menimme, koska taas tuli uutta tietoa taidemaailmasta. Sekään ei tietysti haitannut, että näyttelyyn sattui olemaan vapaa pääsy. On kuulemma...

Muutama viime vuoden kirjapostaus on vielä tulossa ja tässä on yksi niistä. Rosa Liksomin Everstinnan(Like, 2017) luin jo syksyllä, mutta en ole saanut postausta aikaiseksi. Sinänsä kummallista, koska pidin kirjasta hurjan paljon kaikesta kauheudesta huolimatta. Ehkä toiset kirjat vain vaativat muutaman kuukauden sulattelun, jotta saa jotain sanoja paperille tai näytölle. Tai ehkä syynä oli se, että näin Helsingin Kaupunginteatterin Everstinnan, joka oli niin huikea, etten ole siitäkään vielä...

Viime vuonna jäi postaamatta joitakin teatteri- ja kirjajuttuja, mutta onneksi aika on vain käsite, ja tänä vuonna voi jatkaa siitä, mihin viime vuonna jäätiin. Kansallisteatterin esittämä Anton Tšehovin Lokki on näyttelijä Maria Kuusiluoman 25-vuotistaiteilijajuhlan huipentuma. Kuusiluoma nähdään näytelmässä huikean Irina Arkadinan roolissa. Maria KuusiluomaKansallisteatteri: LokkiKuva © Tommi Mattila On kesä. Sorinin maatilalla puhutaan taiteesta ja kirjoittamisesta. Huippusuosittu...

Tämä postaus piti tehdä viime vuonna, mutta jäi tekemättä, kuten niin moni muukin asia. Tehdään siis nyt, koska uutena vuotena on paletti vielä puhdas. Olen kolmena vuotena peräkkäin kuvannut piharakennustamme eli naapuritontilla sijaitsevaa Keravan vanhaa vesitornia. Olen pyrkinyt kuvaamaan vesitornin kuukauden ensimmäisenä päivänä illalla kuuden aikoihin. Viime vuonna tuli lipsuttua. Heinäkuun kuva taisi olla vasta yhdeksäs päivä, koska ajatuksissa oli niin paljon suurempia murheita. Vaikka...