valokuvia ja kenties joitain päiväkirjamerkintöjä omasta pienestä elämästäni.
Kategoriat: elämä, valokuvaus, luonto
Suosituimmat: 442
Kuumimmat: 612
Uusimmat: 225

Tänään piti Kojon Nuorisoseura ry perinteiset joulumyyjäiset, jonne ihan ekaa kertaa menin sukkiani sekä niitä virkattuja tähtiä myymään. Otin myös kameran mukaan , vähän niinku vastapainoksi kaikkien noiden Balilla käytyjen krääsä markkinoiden takia. Aitoa käsintehtyä myytävää notkuivat pöydät tässä supisuomalaisessa häppeningissä. Myyntipöydän hinta oli 5,- euroa + arpajaisvoitto . Mun myyntipöytä oli salin perällä mutta niin ihanasti joulukuusen vieressä :) Viereisellä myyjällä, Pekalla...

Tulipa käytyä laulamassa Ypäjän kirkossa ensimmäisenä adventtina. Oli kyllä taas niin upeaa olla mukana laulamassa rovastikunnallisessa suuressa kuorossa. Meitä oli varmaan noin 80 laulajaa. Ihanaa on se että kun ei kuule juurikaan omaa ääntään ja luulee laulavansa tosi hyvin :D Kuoroa säestivät sello, cembalo ja kaksi huilistia , he soittivat kyllä todella ihanasti Otin kamerankin mukaan ja sain otettua muutaman kuvankin ennenkuin kameran akku loppui Sitten oon taas virkannut lisää...

Kun ulkona näyttää tältä niin väistämättä tulee mieleen muistella viime joulua ja ruokaa. Mun ollessa kyseessä muistelin sitä fiilistä kun syötiin ja tunsin olevani väärässä paikassa syömässä. Olin nimittäin siirtänyt meidän ison ruokapöytämme entiseen makuuhuoneeseemme kun se muka niin todella hyvin vois olla niinku hieno ruokailuhuone.. Väärin tein. Ensinnäkin sieltä on keittiöön aikas pitkä matka,joten ruokakin melkein ehti jäähtyä matkalla keittiöstä'hienoon' ruokailuhuoneeseen :D Sain...

Yhtenä päivänä pilvet suvaitsivat hieman väistyä ja marraskuinen aurinko sai pilkistää noin puolen tunnin ajan ,jolloin tuli huutava tarve laittaa navettarakennuksen jouluvalotsekä jouluikkuna kuntoon. Samalla sain testata kameraa ulkona kun ei satanut vettä. En luulekaan että osaan sitä käyttää vieläkään mutta kyllä sillä kuvia saa. No, siitä sitte tuli mieleen ja haikeana muistelin kuinka ihana tunnelma oli hevosten kanssa jouluaamuna tallissa. Ja sen tunnelman yritin tehdä vanhaan...

Marraskuu kun on noin puolessavälissä niin mulla alkaa ajatukset karkailemaan joihinkin jouluhommeleihin. Se alkaa aina siitä, että pitäis laitella varmaan jotain valoja kun on niin pimeää joka johtaa siihen että jouluverhojakin olis jo kiva laitella. Sit rupeen kaivelemaan mun 'joulusysteemivarastoa´', joka on meidän vaatehuoneessa. Ja aina kun jotain ns löytää niin ihmettelee että ai tääkin on vielä täällä - no täähän pitää laitella esille jne jne. Ihan hullua hommaa mutta minkäs teet kun se...

Päästiin kotiin taas. Lento Balilta Istanbuliin oli todella aika raskas ainakin meikäläiselle kun en saanut yhtään nukuttua. Miksi aina sattuu mun lähistölle kuorsaavia miehiä? Yksi istui edessä, toinen takana ja sitten vielä olisko ollu vasemmanpuoleisessa takaviistossa kolmas. Ja tää lentokone oli iso mutta istumatilaa oli aika heikonlaisesti, joten minkäänlaista hyvää asentoa en löytänyt, aina joku paikka kehosta oli jotenkin väärin. Ja joka kerta kun sain ihan vähän jo unenpäästä kiinni...

Nyt kun päätettiin, että ei sen enempiä päiväretkiä tämän loman osalta tehdä (eli kuten arvelinkin ennen kuin lähdettiin, että suunnitelmat muuttuu :) niin ollaan saatu mielenkiinnolla seurata esim. riisinviljelijän työpäivän kulkua tuossa naapurin riisipellolla sekä majatalon ainoan appelsiinin kypsymistä ja vielä ihmeltelty yhtä pulunsukuisen linnun aamupesua uima-altaan pikkualtaan reunalla. Sitten on taas jonkin verran tullu otettua kuvia kun ollaan menty vaan...

Nyt oli mun vuoro ostaa sandaalit Balilta. Neljä vuotta rankkaa kävelyä ja uskomattomia haasteita sekä mielettömiä taipaleita kestäneet sandaalini, jotka ostin v 2016 Suomesta ennen meitin ekaa Balinreissua, olivat tulleet rikkikävellyiksi eikä tarranauhatkaan enää virityksistä huolimatta pysyneet kunnolla kiinni. Huonoissa sandaaleissa on vaikeeta kävellä, joten lähdettiin sitte tavallisen mittaritaksin kyydissä ostarille - Baligalleriaan Denpasariin. Matkalla kerkiää avata auton ikkunan ja...

Oltiin jo Suomessa päätetty, että halutaan käydä Amedissa. Ihan vaan pariksi yöksi tai päiväksi. Bookattiin halpa huone kivasta pienestä B+B:stä ja oltiin ihan odottavaisin ja avoimin mielin kun tiedettiin että majoitus on ihan meren rannalla ja lisäksi majoituspaikalla on oma yksityinen ranta. Lähdettiin siis matkaan ja matkalla oli kyllä paljon nähtävää. Itäinen Bali on todella kaunista ja ikäänkuin vähän niinkuin turistivapaata aluetta, joten siellä nyt sit viimeistään näkee sitä oikeaa...

Makelta lohkes hampaasta palanen muutama päivä sitten, joten hän päätti reippaana poikana uskaltaa mennä Balilaiseen hammaslääkäriin. Ei ollut sinne onneksi mikään pitkä matka, vähän alle kilometrin kävely, joten aamusta lähdettiin sinne kävelemään. Päästiin perille ja saatiin aika kello yhdeksi. Todettiin, että oli ihan luottamusta herättävä klinikka. Siisti ja tuoksui hyvälle. Käveltiin takaisin 'kotiin' täyttämään mun ihmejuomapulloon lisää ihmejuomaa jotta jaksan kävellä toiseen suuntaan...

Viime päivät ollaan kävelty Canggua edestakaisin - käyty kellokaupassa, rannalla ja yhdellä sivukadulla, jossa tapahtui merkillinen yhteensattuma. Eikä ole ensimmäinen kerta kun täällä niitä meikäläisille on sattunut. Kummallinen paikka.Kävelimme siis pääkatua pitkin ja päätimme poiketa yhdelle sivukadulle tai kujalle katsomaan mitä uutta sinne on vuoden aikana tullut kun tää paikka on aika paljon taas muuttunut vuodessa. Eipä sieltä löytynyt ensin mitään ihmeellistä, mutta kun käännyttiin...

Meidän piti lähteä kymmeneltä aamulla koska matka oli aikaa vievä, kuljettajamme tuli (tapansa mukaan) puoli tuntia myöhässä. Se ei haitannut, koska se oli tiedossa ja eihän meillä raukoilla ole muuta kuin aikaa odotella tällä hetkellä :D Lähdettiin siis menemään ja ensimmäinen tutkimusretki tehtiin Pura Goa Lawah nimiseen paikkaan. Vapaasti suomennettuna sanasta sanaan Temppeli Luola Lepakko. Eli Luolalepakoiden temppeli kait sitten järkevästi sanottuna. Puolentoista tunnin päästä oltiin...

Tällä kertaa matkustettiin Turkish Airlinesin kyydissä. Jostain oltiin luettu, että on kuulemma maailman parhaimmaksi todettu lentoyhtiö. Voin kuitenkin tässä paljastaa, että meidän mielestämme ei ole. Kun saavuttiin Istanbuliin niin me vaan huomattiin screeniltä, että lähtö Balille on myöhässä. Saattajamme (otan siis aina avustuksen kentillä) olisi vienyt meidät suoraan lähtöportille ja sanoi että ei tuo televisiosta näkyvä ole oikeassa. Pyysimme häntä kuitenkin selvittämään asiaa ja tulos...

Jepulis, taas ollaan menossa. Keskiviikkona! Matkakuume on sietämättömissä lämpötiloissa vaikka tiedän minne ollaan menossa. Niin jo tuttuun ja turvalliseen paikkaan,ettei mitään jännittämistä siinä nyt oikeastaan ole. Lukuunottamatta paria asiaa: - lentokoneessa kököttäminen , ensin iltalento Istanbuliin (aika hyvä biisin nimi muuten :D ) no lyhyt lentoaika sinne, mutta sitten 13 tunnin yölento sieltä Balille. Miten se nyt taas menikään, siis se ajan tappaminen koneessa kun ei unikaan kyllä...

Tänä aamuna , suhteellisen aikasin, jolloin jaksan kävellä mittaamattomia matkoja, lähdettiin käymään paikallisessa 'serenassa'.Kävelymatka ei ollut kuiteskaan kauhean pitkä, varmaan jotain kilometrin verran. Kävelymatkan varrella oli hepokatti maantiellä poikittan. :D Sisäänpääsymaksu alueelle oli 30 000 rupiaa/ naama (eli noin 1,70 eur) eli ei paljoo mitään ja sai uida kuinka kauan tahansa. Lasten altaiden lisäksi sieltä löytyi 50 m pitkä ja 195 cm syvä kilpauinti-allas. Ennen kuin...