Blogin takana kofeiini- ja lastenvaateriippuvainen yhden 5/15 pojan äiti, joka tykkää DIY-jutuista, hyvästä mielestä ja huonosta huumorista.
Kategoriat: Äiti, perhe, lifestyle
Suosituimmat: 638
Kuumimmat: 59
Uusimmat: 497

Oon lähiaikoina ollut väsynyt ja alakuloinen. Tuntuu, etten ole siellä mihin kuuluisin. Oon jutellut työpsykologin kanssa jaksamisestani ja siitä, mikä mut ajaa aina sanomaan tunnollisesti kylläkyllä, vaikka mieli huutaa etten jaksa enempää. Päivät ovat olleet nukkumaanmenoajan odottamista ja selviytymistä. Kun ei jaksa, mutta kun pitäisi. Kun ensimmäisen kerran istuin työpsykologin penkille ja multa kysyttiin silmiin katsoen, että kuinka mä oikein jaksan arjessa, ei voinut vaihtaa aihetta, ei...

Palasin työelämään kahden kotiäitivuoden jälkeen viime kesänä. Aloitin työt kokoaikaisena terveydenhoitajana äitiysloman sijaisuudessa. Työ oli kaikkea sitä mitä halusinkin. Siitä huolimatta väsyin syksyllä ja löysin itseni itkemästä esimiehelleni. Tein jonkun aikaa kolmipäiväistä viikkoa. Oli iso pala myöntää, että uusi arki ja ne kuuluisat ruuhkavuodet alkoivat liian nopeasti ja liian kovaa. Hetki sitten mut vakinaistettiin samaisessa paikassa. Samoihin aikoihin aloitin myös toisen työn....

Mitäpä jos voisitkin olla just sitä mitä haluat? Oikotie onneen löytyy filttereiden ja suodattimien kautta somesta. Voit näyttää vain parhaat palat, antaa ymmärtää ja jättää väärät olettamukset korjaamatta. Voit napata selfien naapurin talon edessä, rajata lattialla vallitsevan kaaoksen pois, ottaa kuvan kukkakaupan kukista, postata kuukauden takaisista herkuista ja ottaa asukuvan kaupan sovituskopissa. Saat olla enemmän ja paremmin. Hienoa vai hullua? Somessa halutaan olla inspiroivia,...

Me kotiuduttiin juuri laivalta. Reissu oli kokonaisuudessaan hyvä ja ihana, mutta tiedättehän uhmaikäiset - ne osaa uuvuttaa. Hepulin syiksi nyt saattaa riittää vain väärän värinen paita, se että aurinko paistaa ulkona tai se, että rattaissa on neljä pyörää. Eilen illalla jokin virheilmoitus iski taaperoomme. Tornadon aiheet olivat ilmassa. Kuvitelkaa sellainen keinuun sidottu moottorisaha, joka on teipattu megafoniin. Vauhtia keinulle antaa mikä tahansa mitä aikuinen suustansa päästää. Itse...

Muutettiin viime kuun lopussa isompaan asuntoon. Muuttokuorma alkaa nyt pikkuhiljaa olemaan purettu. Tavarat pyörivät tosin lattialla laatikoiden sijaan, mutta sehän nyt ei oikeastaan ole mitään uutta. Oon heittänyt julmetusti tavaraa roskiin, vienyt kiertsiin ja myynyt Facebookin kautta. Vanhasta kämpästä paljastui aivan kammottavat määrät pölyä ja silppua kun huonekalut oli kannettu ulos. Kun oli aika siivota vanha koti, makasin itse kuumeessa kotona ja mies sai hoitaa siivouksen yksinään. Se...

Lähiaikoina moni mun seuraama blogi on lopettanut. Samaa oon miettinyt itsekin. Tuntuu ettei oikeen ole enää mitään tähän blogimaailmaan annettavana. En silti ole lopettamassa, en ihan vielä. Lapset kasvavat ja aikataulut tiivistyvät. Aika ei riitä. Mielenkiinto on vähissä. Kuvat ovat pääasiassa pimeitä, tärähtäneitä ja päivän kohokohta on kahvitauon pulla. Kahvitauon pullasta on paha vääntää tutorialia, diy-ohjetta tai 5+1 syytä rakastaa -postausta. Jotta somessa ja blogimaailmassa pärjää...

En tiedä. En listaa teille inspiroivia aamupalareseptejä tai kikkakolmosia. Täällä ei tehdä gurmeeta tai herätä rauhassa kirkasvalolampun kajastukseen. Joku pakkaa aamun tavarat illalla, tekee aamupalan valmiiksi jääkaappiin odottamaan ja herää niin aikaisin, ettei tarvitse säntäillä paniikissa. Minä en. Minä torkutan.Arkiaamuisin ei tarvita mitään spessua, vain pakollinen riittää ja se on hyvä niin. Oletteko te niitä ihmisiä, jotka keittävät aamuisin puuroa tanssien vai niitä, joiden lapset...

Äitiyden myötä monet vanhemmat ystävät ovat jääneet vähän omaan lukuunsa. Ruuhkavuosina on vaan yksinkertaisesti helpompaa istuttaa kaksi taaperoa maissinaksuineen samaan leikkikehään, kuin yrittää sovittaa lapsettomia menoja rattaiden ja potalla istumisten väliin. Vaikka tärkeitä ystäviä tietty edelleen ovatkin. Elämä on vienyt mennessään – välimatkat kasvavat, kaikki ovat työssäkäyviä ja muutenkin aikataulujen yhteensovittaminen on yksi monen eiein summa. Yllä olevat kuvat ottanut Julia...

Taas ollaa päästy siihen pisteeseen, ettei oikeastaan ole mitään ihmeempää kirjoitettavaa, mutta tulin silti kertomaan sen tänne. Syksyn ja pimeyden myötä mieli on painunut alemmaksi ja väsymys on jäätävää. Tuntuisi hölmöltä kirjoittaa nyt mitään 5+1 postauksia höpönlöpö jutuista. Into aktiiviseen kirjoittamiseen on jäänyt sen myötä kun illat ja aamut sulautuvat yhteen ja päivät toistuvat samassa kaavassaan. Syysflunssa tekee tuloaan ja olo on kaikkea muuta kuin mitään inspiroivaa. Energiaa ei...

Tänään vajaa kaksikymmentä aikuista kokoontui yhteen. Pienessä salissa, vielä pienempääkin pienemmillä metrin mittaisille ihmisille suunnitelluilla penkeillä istuttiin katsomassa päiväkodin johtajan diaesitystä varhaiskasvatussuunnitelmasta. Meidän ensimmäinen vanhempainilta. Sellainen aavistuksen vaivaannuttava tilanne kun toisilleen tuntemattomat hys hys suomalaiset istuivat ihan kosketusetäisyydellä toisistaan kankut penkkien reunoilta vilkkuen. Mietin, että onkohan mun kirkkaan punainen...

Ei turhaan puhuta ruuhkavuosista.En ehdi arkisin muuta kuin käydä töissä ja nukuttaa poikaa – tai siltä se pitkälti tuntuu. Illat ovat todella lyhyitä ja kun yhdeksänkymmenen prosentin varmuudella nukahdan joka ilta juniorsänkyyn sikiöasentoon taaperon viereen, ei sitä "omaa aikaa" turhan paljon ole. Blogin päivittäminen on siksi jäänyt vähän olemattomiin. On vaikea keksiä mitään ajankohtaista kirjoitettavaa, kun suurimmat kysymykset tällä hetkellä arjessa ovat luokkaa "miten säädän työtuolin...

Yhteistyössä Kiddex - Play and Go Mä tuskailin tuossa joku aika taaksepäin sitä kuinka meillä ei ole mitään fiksua säilytyspaikkaa duploille, joita on p a l j o n. Hyvin mielin tartuin siis yhteistyöehdotukseen – jotakin jolle on oikeasti tarve, jees! Play and Go on leikkimatto että iso lelusäkki. Tämän voi avata automatoksi ja leikkien loputtua sulkea pussin ja miljoonat tilpehöörit sen sisään. Meidän kaikki duplot (ja vähän extraa) mahtui hyvin tämän sisälle. Mä kun olen siivoojista...

Tiedän, otsikko varmana särähtää jonkun korvaan. Ei niitä lapsia hankita. Niih. Toisaalta en nyt jaksanut keksiä mitään fiksumpaa kun vaihtoehdot näin kymmenen (eli nukkumaanmenon) aikaan ovat lähinnä tyyliä "7 syytä tuikata soossit perille asti" ja "syitä miksi kannattaa harkita sinappikoneeseen sijoittamista". Jos haluaa miettiä lapsia vähemmän syvällisemmältä kantilta kuin elämän valo ja tarkoitus, niin lue alla olevat kohtalaisen pätevät, mutta ainakin tosi kivat syyt miksi...

Meillä on tänään Kaksplussan verkostolaisten kanssa syysbailut Helsingissä Radisson Blu hotellissa. Mä kokosin juhla-asuni suoraan henkkamaukalta. Pikkuisen nauratti tää mun asukuvien ottaminen. Poika nukkui päiväunia rattaissa, koira odotti tyhjä katse silmissään ja lenkkeilijät hidastivat tahtia mut ohittaessaan. Pimee muija. Housut täytyisi silittää, paita on ihan koiran karvoissa ja ripset sojottaa vähän eri ilmansuuntiin, mut ei anneta sen häiritä. Tästä tulee kiva ilta! Kivaa...

Oon käynyt tänään läpi meidän varastoa. Sitä puolta elämästä, joka on sullottu viiteentoista jätesäkkiin, roskapusseihin ja ikeakasseihin. Sitä puolta meidän tavaramerestä, jota ei oikeasti osaa kaivata, koska aivot ei vaan yksinkertaisesti jaksa muistaa mitä niissä viidessätoista säkissä ynnämuissa on. Fiksu säilöisi vähemmän, tunteikas ja tavaroihin uppoutuva – niin ku mä – kuitenkin enemmän. Siis kokonaisen varaston lattiasta kattoon ainakin. Varastosta löytyi muun muassa laatikollinen...