Luontoa rakastavan, elämää tarkkailevan, käsillä tekevän naisen blogi, joka yrittää löytää elämästä ne pehmeät kulmat. Blogi lähestyy moninaiseti ja maanläheisesti arjen asioita ja haasteita, kuukupista meditointiin ja kaikkea siltä väliltä.
Kategoriat: arki, elämä, luonto
Suosituimmat: 4
Kuumimmat: 16
Uusimmat: 443

Tyytyväisyys on sana, joka kuulostaa hyvin kliseiseltä ja nostaa mieleemme monia tyhjiä korulauseita vailla sisältöä. Näitä lauseita me jokainen varmasti tiedämme, kuten esimerkiksi; "Ole tyytyväinen siihen mitä sinulla on", "Rakasta elämääsi juuri sellaisenaan". Kauniita lauseita, joita lausutaan usein ehkä liiankin kevyesti. Miksi se sitten onkin niin vaikeaa löytää se tunne, että voimme olla aidosti tyytyväisiä. Löytää tila, jolloin olemme tyytyväisiä niin itseemme, kotiimme, kuin...

​”Kun aamut tuntuvat liian raskailta nousta ja illat liian levottomilta nukkua. ​Kun m​aa pyörii pään sisällä, tavarat tipahtelevat, mieli karkailee. Kun sydän hypähtelee epärytmissä, kädet tärisevät, heikottaa. Kun kasvoilla on enemmän kyyneleitä kuin ilon säteitä. Kun päällimmäinen tunne on ennen kaikkea väsymys.” Työuupumus on tänä päivänä liiankin monen ystävä, ja jonka usein huomaamme liian myöhään. Vasta silloin, kun elämän itse täytyy pysäyttää rattaiden pyöriminen. Miksi elämä sitten...

Katsoessani peiliin, läpi ulkoisen kuoren, mitä siellä näen? Kuka oikeastaan olen? Olenko se tyttö, joka viihtyy enemmän sivusta seuraajana porukassa kuin keskipisteenä olijana, mutta jonka sisällä kuohuu kapina maailman vääryyttä kohtaan. Vai Olenko se satujen prinsessa, joka rakastui nuorena (toisten mielestä ehkä jopa liian nuorena) elämänsä prinssiin ja uskoo sinisilmäisesti ikuiseen rakkauteen. Vai Olenko se äiti, joka pukee väsyneenä villatakkinsa väärinpäin ja yrittää selvitä arjen...

Saduissa tämä ihme on väritetty kauniiseen haikara tarinaan. Uskonnoissa tämä ihme on kehystetty suuremman voiman antamana lahjana. Tieteellisesti tämä ihme katoaa käsitesanojen viidakkoon, jolloin ihme on enemmän sekava kokonaisuus kuin yksinkertainen lopputulos. ​ Lapsen syntymä on aina ihme olkoonpa lähestymistapa mikä tahansa. Se on myös elämää muuttava tapahtuma, vaikka kysymyksessä olisikin sitten ensimmäinen taikka kolmas lapsi. Vielä edellisinä päivinäkään ei osaa edes aavistaa, mitä...

Kumpi tuntuu omalta: Ihmis vilinää Kiireen kohinaa Taukoamatonta ääntä Vai kenties Risujen rapinaa Tuulen huminaa Hetken hiljaisuutta Mistä löydämmekään jokainen sen oman palasen rauhaa, jota ilman mielemme tasapaino järkkyy ja arki tuntuu liian tahmealta tallustaa. Löytyykö se keskeltä ihmisvilinää vai sittenkin metsän uumenista. Itselleni ainakin tuntuisi olevan työn takana saavuttaa rauhan olotila keskellä kaupunkia. Paikasta, joka tuntuu itselle niin vieraalta. Toiset taas kaipaavat...

”Kun suljen silmäni, voin tuntea sen kaikilla aisteillani. Mennä ajassa taaksepäin. Astua ovesta sisään, joka pitää juuri tiettyä kitinää, ja jonka äänen kuulen vieläkin korvissani. Istua pöydän ääreen, joka on pienessä, mutta sitäkin kodikkaammassa keittiössä. Siellä, jos jossain on aina lämmin olla. Nenääni tulee tuoksu, joka on sekoitus päivän ruokaa ja iltapäivän pannukahvia. Aika on pysähtynyt, kuuluu vain puikkojen kilinää, radion tasaista kohinaa. Näen pöydän toisessa päässä...

​Jokunen päivä sitten minut valtasi tunne, että olisi tehnyt mieli vain maata lattialla ja nostaa jalat kohti kattoa. Takana oli päivä ostoskeskuksessa. Ihmettelin, milloin tapahtui se käänne, kun kaupoissa ravaaminen muuttui ahdistavaksi ja väsyttäväksi hetkeksi. Oliko se se hetki, kun tajusin, ettei raha kasvakaan puussa, ja jokaisen euron eteen tarvitaan paljon työtä sekä vaivannäköä. Vai se hetki, kun tajusin, ettei onnellisuus ole kiinni tavaran määrästä tai vaatekaapin suuruudesta. Nyt...

Heittäytymisen taito on valtava rikkaus. Lapset ovat mestari heittäytyjiä, lähes estottomia uusien asioiden kokeilijoita. Heidän mielen raja-aitansa ovat kaukana ja luotto itseensä sekä omiin taitoihinsa ihailtavan vahvaa. Sain menneellä viikolla olla mukana näkemässä nuorten tyttöjen heittäytymistä ja avoimuutta sekä omiin taitoihinsa luottamista. Ja miten sykähdyttävältä se näyttikään, kun tytöt tarttuivat siveltimiin ja loihtivat taideteoksia omille kasvoilleen. Saatan siis hieman epäillä,...

Ihailen ihmisiä jotka elävät ja palavat liikunnalle. Ihmisiä, jotka löytävät aina sen pienenkin rakosen arjesta ja omistavat sen liikkumiselle. Ihmisiä, jotka täyttyvät suurella mielihyvän tunteella liikuntasuorituksen tehtyään. Yritän ottaa itseäni ajoittain niskasta kiinni. Milloin olen hankkinut kuntosaliin kuukausikortin (mieheni seuraksi kylläkin), milloin taas ostanut kunnon juoksulenkkarit (sillä ajatuksella kylläkin, että kuulisin edes hetken omiakin ajatuksia ÄITI -huutojen...

Miksi toisten ihmisten kanssa työskentely sujuu täysin ongelmitta ja toisten kanssa se tökkii jo heti alkumetreillä? Miksi toisten ihmisten kanssa muodostuu tiiviitä kaverisuhteita ja toisten kanssa jo pelkkä kahvilla käynti tuntuu uuvuttavalta? Ja miksi käymme juuri tietyllä kampaajalla, vaikka vieressä olisi myös muita hyviä vaihtoehtoja? Tapaamme elämämme aikana kymmeniä, satoja, tuhansia erilaisia ihmisiä. Tapaamme näitä ihmisiä erilaisissa tilanteissa ja paikoissa, kaduilla,...