Blogini on oppimispäiväkirjani, missä kerron, miten ADHD-aikuinen onnistuu selviytymään opintojen, perhe-elämän, koiran, vapaaehtoistyön, hääjärjestelyjen ja kaiken muun mielenkiintoisen labyrintissä.
Kategoriat: opiskelu, eläimet, luonto
Suosituimmat: 328
Kuumimmat: 578
Uusimmat: 47

Kännykkä sanoo bling. Sähköpostia. Mitäs jännää tällä kertaa? Joku seuraa minua Reseach Gatessa? Uusi kurssi alkaa edX:ssä? Eduopo tiedottaa jotain? Ei. Sähköposti on Helsingin yliopistosta. Eilinen käyntini Helsingissä on tuottanut hedelmää. Rosé-samppanjaa opiskelupaikan kunniaksi! "Onneksi olkoon, sinulle on myönnetty opiskelupaikka" ja blaablaablaa. Sitä normaalia settiä, mitä näissä sähköposteissa aina on. Minun pitää muistaa vastaanottaa opiskelupaikka vielä tämän kuun puolella, ja ensi...

Herätyskello pärähtää tasan kuudelta. Kuka sitä nyt lomalla haluaisi nukkua? Minulla on kiire Helsingin junaan, joten syön pikaisen aamiaisen ja heitän aamulääkkeet naamariin. Meikit heitän reppuun. Junassa ehtii meikata. Turun rautatieaseman parkkipaikalla vuorokauden pysäköinti maksaa kuusi euroa. Mielestäni tämä on harvinaisen kelpo summa vuorokauden pysäköinnistä. Siksi en ota taksia sellaisilla reissuilla, mitkä kestävät sen alle vuorokauden. Ihan turhaa, koska omalla autolla ajaen pääsen...

"Kukkainen, hieman litsiluumuinen, havaittavissa tuoreen kissan aromi. Maku on pyöreähkö, tasapainoinen, häilyvä ja eeppinen." Kyllä, tämä keskikaljakulttuurin keskelle syntynyt proletaariperheen kasvatti on ryhtynyt kunnolla kermaperseporvariksi ja hurahtanut viineihin. Olenhan minä jo pitkään ollut, ainakin mieheni mielestä, kermaperse. Täydellisestä porvari-imagosta ovat tähän mennessä puuttuneet purjehduskengät, pikeepaita ja vuosittaiset rapujuhlat kera viininmaistiaisten. Ja koska sitä...

Sunnuntain ja maanantain välinen yö Kello on vartin vajaa kolme. Olen kuunnellut Courserasta tylsiä luentoja toisensa jälkeen, mutta minua ei nukuta. Ei sitten vähääkään. Alan jo tuskastua. Herätyskello soittaa tasan kahdeksalta, ja sen jälkeen on noustava ja lähdettävä. Mielenterveyden ensiapu 1:n ohjaajakoulutus käynnistyy täällä Turussa. En haluaisi mennä koulutuspäivään väsyneenä, mutta minkäs minä sille mahdan, ellei se uni vain tule. Päätän yrittää uudestaan. Jos nyt äkkiä yksi tupakka ja...

Postitädillä on tänään selkä taas jumissa. Jumi johtuu siitä, että raukka on joutunut - jälleen kerran - roudaamaan meidän osoitteeseen isomman kasan laatukirjallisuutta. Sain tänään oman kappaleeni Essi Jäntin ja Riitta Savinaisen toimittamasta kirjasta Nepsyt - Erityistä elämää. Olen antanut tähän kirjaan oman panokseni kahden kirjoituksen verran. Kirjassa nepsy-ihmiset kertovat elämästään, arjestaan ja nepsy-oireistaan, joten tämän kirjan kautta pääsee kurkistamaan, mitä siellä nepsy-ihmisen...

Olen kuullut, että joillakin olisi lyhyempi kesäloma kuin kaksi kuukautta. Miten ihmeessä se voi olla mahdollista? Mihin se alle kahden kuukauden kesäloma muka riittää? Eihän sellaisesta tule kuin kiukkuiseksi! Vittuilee erityisopettaja kaikille niille tavallisille kuolevaisille, jotka tekevät jotain normaalia työtä, mistä saa normaalit lomat. Ja minun kohdallani asia on vielä niin mukavasti, että minä jäin syyskuussa alkaneelta opintovapaalta melkeinpä suoraan kesälomalle! Kävin kääntymässä...

Koska kaikki koirat ovat maailman parhaita koiria, jokainen heistä ansaitsee oman ylistyslaulun. Tässä on ylistyslaulu minun kaikkein rakkaimmalle nuuskunenulle, Kaunolle. Suomenlapinkoiralle, joka teki minusta paremman ihmisen. Runoteokseni "Kaunokainen" on siis ilmestynyt, ja tällä hetkellä sitä saa ainakin seuraavista...

Kävimme kuvausretkellä mm. kauniissa Naantalissa. Olen päivää vajaa 38 vuotta ja 7 kuukautta vanha. Ja haluan todellakin painottaa sanaa vanha! Ei kyllä tule naismuistiin ihan heti sellaista tapahtumaa, joka olisi väsyttänyt näin älyttömän paljon. Todennäköisesti tarvitsen viikon toipumisloman voimauttavasta valokuvasta ihan vain siksi, että se on vienyt kaikki voimat. Maanantaina meillä oli tämän vuoden kestäneen koulutuksemme toiseksi viimeinen päivä. Söimme aamiaisen Villa...

Huhtikuun loppupuolella löysin Courseran. Sen jälkeen en ole paljon muuta tehnytkään kuin opiskellut sieltä löytyviä eri yliopistojen kursseja ympäri maailman. En ole antanut gradulleni läheskään niin paljon huomiota kuin mitä se olisi ansainnut, sukupuolentutkimuksen opinnot ovat jääneet siihen, että olen saanut aikaiseksi yhden kokonaisen esseen ja hakenut kaikkien muiden kurssien esseekirjat kirjastosta. Niitä muita esseitä en ole kuitenkaan edes aloittanut. Sinänsä typerää, että...

Kuten moni on huomannut - aviomieheni ainakin - olen viettänyt kuluneen kuukauden aikana suhteellisen paljon aikaa Courseran parissa. Olin ilmoittautunut parille kurssille myös edX:ssä, ja ajattelin, että olisikohan aika käydä nekin läpi. Selatessani näitä kahta erilaista kurssisivustoa huomasin valtavan suuria eroja näiden kahden sivuston välillä. Tässäpä erot. Kurssien laatu Näissä ei ole tasan mitään eroa. Kurssien laatu riippuu täysin siitä, mikä yliopisto on kurssin takana. Molemmilla...

Olen ehkä hirveä ja itsekäs ihminen, mutta sain pienen innostuksen kipinän siitä pienestä selfie-projektistani, minkä tein jokin aika sitten. Siinä projektissa oli mustavalkokuvia, mitkä otin ajastimella. Tästä edellisestä selfie-projektistani voit lukea täältä:https://valmentajaksi.blogspot.fi/2018/05/uudessa-valossa.html Mietin, voisinko tehdä toisen moisen projektin, tällä kertaa eri tavalla. Edellisen projektin kuvia en juurikaan käsitellyt: otin ne mustavalkoisena, rajasin ja vähän...

Tämä viikonloppu oli suunniteltu jo kauan aikaa sitten: Mies huitsin tuuttiin, mukula mummille kera koiran ja minä gradun analyysin kimpussa. Kaikki tarvittava oli hankittu tätä suurta ja mielenkiinnotonta viikonloppua odottamaan: Lähdekirjat kirjastosta, artikkeleita netistä, paljon nannaa ja limpparia sekä uusin Star Wars-leffa sitä hetkeä varten, kun aivoja särkee niin paljon, että on pakko pitää ajatustauko. No, mehän emme asu edelleenkään siellä Strömsössä, vaan Turussa, joten...

Tässä se on! Vihdoin ja viimein. Kaunokainen. Rakkaalle koiralleni omistetun runokirjan oikovedos. Kirja kertoo koiranomistajan arjesta kaikin eri tavoin: aidosta ystävyydestä ja rakkaudesta, heiluvästä hännästä, kurakeleistä, karvanlähtöajasta ja myös luopumisen tuskasta. Runoissa on mukana iloa, rakkautta, huumoria, surua ja myös sitä ärtymystä, mitä koiranomistajat joskus tuntevat, kun huomaavat lempikenkiensä löytäneen tiensä parempiin suihin. Olen kirjoittanut runot sen puolentoista...

Juna keikkuu, hyppii ja pomppii. Mietin, onko tämä tuubi jotain sukua kengurulle. Maisemat vilisevät ohitse ja aurinko porottaa ikkunasta suoraan silmiini. Olen äärettömän väsynyt ja mieleni tekisi vain laittaa unimaski naamalle, sulkea silmät ja siirtyä tästä todellisudesta unien Sinimaahan. Sen sijaan päätän käyttää tämän kaksituntisen kengurumatkan hyödykseni ja teen positiivisen psykologian kurssien tehtäviä Courseraan. Tämä koulutusviikonloppu on ollut aivan ihana. Liian ihana. Minusta on...

Oletko koskaan kokenut täydellistä koulupäivää? Sellaista, minkä haluaisit jatkuvan aina ja ikuisesti. Ellet ole, minä ymmärrän. Enpä minäkään niitä kovin montaa ole elämäni aikana kokenut. Peruskoulussa ja lukiossa ollessa en kertaakaan. Mutta tänään minä koin! Minulla oli varmaankin paras koulupäivä, mikä minulla on ikinä elämässäni ollut. Tulin Tampereelle jo eilen, ja yövyin vanhassa, tutussa Scandic Tampere Stationissa. Ihan vain siksi, että minulla ei olisi tänään, suoraan junasta...