KASVATUKSEN TUEKSI VANHEMMILLE JA MUILLE KASVATTAJILLE: EMPATIALLA JA RAKKAUDELLA KOHTI YHTEISTÄ HYVINVOINTIA
Kategoriat: perhe, lapset, hyvinvointi
Suosituimmat: 365
Kuumimmat: 479
Uusimmat: 313

”Sinulla ei ole mitään syytä itkeä” kuulen lähtiessäni. Lastenhoitajan sanat pysäyttävät minut. Katson häntä ja hänen edessään olevaa kyynelsilmäistä noin kaksivuotiasta poikaa. ”Sinulla ei ole mitään syytä itkeä.” jää pyörimään päähäni, kun lähden ovesta. ”Sinulla ei ole mitään syytä itkeä” soi korvissani vielä töissä, kotimatkalla ja illalla sängyssä maatessani. ”Sinulla ei ole mitään syytä itkeä” lause jää jumiin aivoihini, jotka yrittävät saada löydettyä järkevän syyn tähän lauseeseen....

Sisu alkaa siitä, mihin sinnikkyys loppuu. -Emilia Lahti Tällä ajatuksella olen käsitellyt sisukkuutta. Sinnikkyyden vahvuuden sisarena. Viimeisenä puristuksena kohti tavoitetta ja päämääriä, kun sen saavuttaminen meinaa jäädä pienestä kiinni. Viimeisten voimien keräämisenä ja hyppäyksenä kohti maalia. MITÄ ON SISUKKUUS? Sisukkuus on periksi antamattomuutta ja intohimoa saavuttaa pitkän aikavälin tavoitteet. Sisu on kykyä kestää vastoinkäymisiä ja kurottautumaan yli olettamiensa voimavarojen....

Mitä jos, vastaisit lapsen valehtelemiseen vahvistamalla rehellisyyden luonteenvahvuutta? Mitä jos kotiläksyjen tekoon motivoitaisiin kutsumalla esiin oppimisen iloa? Sisarustappelut vaihtuisivat reiluuden vahvuuden tutkimiseen? Ehkä ne asiat, mitkä lapsen käyttäytymisessä vaivaavat ovatkin kasvuvahvuuksia? Taitoja, joita lapsen tulisi harjoitella. ”Jos kotiläksyt ei ole tehty, niin peliaika lyhenee.”, ”Jos reppu unohtuu kouluun, niin sitten ei mennä sinä iltana kavereiden luo.”, ” Jos lapsi...

”Jos sinä haluat että tottelen sinua, niin teet niin.” lapsi sanoo minulle uhmakkaasti. Vedän syvään henkeä ja vastaan rauhallisesti: ”En halua saada sinua tottelemaan, haluan saada sinut ajattelemaan. Mietitään yhdessä tilanteeseen ratkaisu.” Lapsi hiljentyy ja uhma vaihtuu uteliaisuuteen. Usein vanhemmat kysyvät ”miten saan lapseni tottelemaan?” ja monet artikkelit sekä kirjoitukset antavat näihin ”vastauksia”. Mielestäni tässä on kuitenkin kasvatuksen vinouma. Emmehän halua opettaa lasta...

Median kaikki kanavat tuntuvat työntävän hyvinvointitaitoja, mielen treenausta ja uusien taitojen opettelemista. On artikkeleita, ohjeita, vinkkejä ja niksejä. Tiedonpätkiä sieltä täältä. Mutta miten sitä tehdään pitkäjänteisesti? Miten mielestä pidetään huolta ja sitä vahvistettaan? Millaisella mielen treenillä parannamme hyvinvointiamme? Olen aiemmin lukenut ja kirjoittanut arvion Maaretta Tukiaisen aiemmasta kirjasta Hyvän mielen taidot ->Hyvän mielen taidot ovat mielen herkku. Hyvän...

Aikuisen ja vanhemman positiivinen kasvu on tärkeä osa omaa kasvamista ja kehittymistä. Itse haluan aktiivisesti miettiä sitä, mihin suuntaan menen vanhempana ja kasvattajana. Tämä on tärkeää myös oman työni kannalta. Uutta tutkimusta ja kirjallisuutta tulee koko ajan. Lapsen kehitystä ja aikuisen roolia sen tukijana opitaan tuntemaan paremmin. On siis tärkeää pysähtyä miettimään omia taitojaan vanhempana ja kasvattajana. Mitä tulisi vielä oppia? Itse menin parenting happiness seminaariin...

Ärripurri! Huuto! Kiukku! Itkupotkuraivarit, läpsiminen ja pureminen. Tavarat lentävät, huudetaan ja itketään. Lapsi käy läpi suuria tunteita tai lasta kiukuttaa. Tuttua meille monelle, mutta mitä tehdä? Ei välttämättä auta pelkkä tunteiden sanottaminen ja empaattisuus, ei enää tule syliin. Tiukka sävy ja komentaminen vain lisäävät huutoa. Lapsen itsesäätelytaidot eivät kehity pakottamalla, vaan opettamalla. Lapsen kyky käsitellä tunteitaan ja olotilojaan on rajallinen. Hänen oma säätelynsä ei...

Me kaikki tiedämme ne hetket, kun puoliso tai lapsi ärsyttävät ja päässä pyörii: Miten hän voi tehdä noin? Eikö hän kerrankin voi vain tehdä niin kuin sanon? Eikö hän muista mitä ollaan sovittu? Hampaat kiristyvät ja suu menee tiukaksi viivaksi, jotta ilkeät sanat pysyisivät sisällä. Miten saada tämä tunne katoamaan, ennen kuin räjähdys tapahtuu? Positiivisesta vanhemmuudesta kirjoittavaRebecca Eanes neuvoo laittamaan kuvia hyvistä hetkistä ympäri asuntoa. Lapsen hymy, hääpäivä, lomamatka,...

Aivotutkimuksen mukaan harkitsevaisuuden ja pohdinnan alueet kehittyvät valmiiksi viimeisimpinä, vasta teini-iän jälkeen. Se selittää muun muassa teini-iän riskien otot ja usein toimimisen ennen ajattelemista. Voiko siis harkitsevaisuus olla ollenkaan lapsen vahvuus, jos biologia ei sitä tue? Itse ajattelen, että lapsen ja nuoren harkitsevaisuuden vahvuus tulisi suhteuttaa ikään ja kehityksen tasoon. Ei ole mielekästä asettaa mittapuuksi aikuisen täysin kehittyneet aivot ja kyky...

Taas on aika avointen positiivisen kasvatuksen iltojen. Emme valitettavasti pyynnöistä huolimatta ehtineet järjestää kurssia keväällä, mutta nyt on iltoja sitten kaksin verroin. Yksi Tapiolassa ja yksi Mankkaalla. Positiivisen kasvatuksen ilta Tapiolan kirkolla (kirkkopolku 6, Espoo)keskiviikkona 23.8.2017 kello 17.30-19 vanhemmille ja muille kasvattajille. Illassa tutustutaan positiivisen kasvatuksen keinoihin ja menetelmiin. Esittelyssä myös Ilo olla yhdessä! – positiivisen kasvatuksen...