Tervetuloa seuraamaan Elämääni Vihreällä Saarella eli Irlannissa, jossa sataa - no - melkein aina!
Kategoriat: ulkosuomalaiset, lifestyle, irlanti
Suosituimmat: 218
Kuumimmat: 150
Uusimmat: 538

Joulukoristeet laitetaan täällä esille joulukuun alusta alkaen tai viimeistään 8. joulukuuta. Olen omaksunut maan tavan ja jouluihmisenä laitan koristeet mielelläni esille ajoissa. Tämä vuodenaika, kun on niin masentavan pimeä. Kun kerran joulukoristeluun on päästy, niin pakkohan minun on esitellä suosikkikoristeeni. Jos olohuoneessa ovat neutraalit tunnelmat, niin eteisessä on sitten joulunpunaista. Joulutähti on täälläkin suosittu joulukukka ja niitä on ollut myynnissä lähiruokakaupassa jo...

En kauhean usein ota kuvia kodistamme, enkä sitä täällä blogissa esittele. Koti on koti; elämistä ja olemista varten, eikä mikään showroom. Harvoin ovat paikat niin täydelliessä järjestyksessä ja kaikki kipot ja kupit kohdallaan, että niitä haluaisi koko maailmalle (joo, kaikkihan tätä blogiani lukevat!!!) esitellä. Nyt kuitenkin innostuin, vaikka valoa onkin kuvausta ajatellen niukemman puoleisesti. Saimme nimittäin vihdoinkin vaihdettua vanhan ja kuluneen tv-tason uuteen, ja siinä samalla...

Tänään ajatukset ovat siellä Suomessa. On äitiä ikävä ja isää myös. Äidille voin onneksi soittaa ja parin viikon kuluttua hänet näenkin. Iloitaan ja ollaan ylpeitä itsenäisestä Suomesta, ja muistetaan niitä joita saamme siitä kiittää. Kotimaataan saa rakastaa ja siitä saa olla ylpeä! Vaikka nykyisin isänmaallisuus helposti käännetäänkin negatiiviseksi. Minä toivon 101- vuotiaalle kaikkea hyvää tänään ja tulevaisuusessa! Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille lukijoille! Nämä kaksi kappaletta...

Joka talossa täytyy olla ainakin pari joulutonttua. Tässä teille neuloen tehdyn tonttun ohje. Valmistuu yhdessä illassa televisiota katsellen tai joululauluja kuunnelleen. Tarvitset: Talouspaperirullan Punaista ja harmaata lankaa Sukkapuikot Styroksipallon Silmät Liimaa En löytänyt askartelukaupasta sopivan kokoisia palloja, joten leikkasin talouspaperirullan auki ja kaveisin sen leveyttä 2 cm. Tontun vartalon korkeus on noin. 9 cm. Leikkaisin tontun vartalon kokoisen palan ja suljin rullan...

1. Avioliittoja? Yksi. 2. Kihloissa? Kerran. 3. Lapsia? Kaksi pitkää poikaa, tai miehiähän he jo taitavat olla, ainakin omasta mielestään. 4. Lemmikkejä?Kolme kissaa. Nöpö, korttelin kovis, joka kävi välillä kylillä tappelemassa ja tuli sitten näkäisenä kotiin. Nöpön sain kun olin pieni tyttö ja se eli 16-vuotiaaksi. Englannissa minulla ei ollut kissaa. Sitten meille tuli Mags, joka oli meidän ilona 10 vuotta ja nyt sitten Smokey. Kaikki erillaisia, mutta kovin rakkaita lemmikkejä. 5....

Otsikko kertoo, miksi viikonloppuna ei blogi päivittynyt. Vaikka miehen kanssa joskus päätimme, että huonekaluja ei meidän huushollissa enää koskaan koota, toisin kävi. Sivupöytä olisi kyllä jäänyt kokoamatta, ellei meidän reipas miniäkokelas olisi vilkaissut ohjeita ja neuvonut appiukkokokelaalleen miten homma toimii. Minä viheltelin mielessäni ja vaivoin sain kasvoni pysymään peruslukemilla. Asuntotoimikunnalta tuli myös kirje, että kaikkien pitäisi trimmata jalkakäytäville roikkuvat muratit...

Mikähän minua vaivaa, kun oikein odotan, että ulkona alkaa näkymään enemmän jouluvaloja? Voisivat kaikki ripustaa valonsa vaikka tänään. On niin kovin pimeää, vaikka valoisaan aikaan täällä näyttääkin vielä täysin syksyltä. Pitäisi kai kuunnella kerrankin Trumppia ja ottaa harava esille. Meidän etupihalle on nimittäin lentänyt jostakin isoja lehtiä. Viikonloppuna ei huvittanut haravoida, ja kun pääsen töistä iltapäivällä on jo liian pimeää, joten se homma siirtyköön viikonloppuun. Ei täällä...

Kahtena viimeisenä lauantaina on Dublin meitä kutsunut, ja me kutsuun olemme myös vastanneet. Corkin ja Dublin välillä on nykyisin hyvä moottoritie, joten enää ei tarvitse madella, traktorin perässä, pikkukylien läpi. Matkanvarrella on kaksi tietulliasemaa. Ihan hyvillä mielen maksan 1.90 x 2 siitä riemusta, että matka edistyy. Tällä kertaa ei mukaan pakattu mailoja eikä säärisuojia, vaan lähdimme tutustumaan Juniorin mahdollisiin opinahjoihin. Ei tietenkään riitä, että hän keskittyisi juuri...

Blogia pitkään seuranneet ovat varmasti lukeneet saman tyylisen postauksen aikaisemmin. Yleisön pyynnöstä kirjoitan kuitenkin uudestaan aiheesta. Eli miten ja missä asumme. Asuntoalueilla asuminen on täällä hyvin yleinen asumismuoto, sillä etenkin perheelliset irlantilaiset eivät mielellään asu kerrostaloissa. Tältä näyttää meidän "parkissa". Meidän asuntoalue on rakennettu 1960-70 lukujen vaihteessa. Läheiseen "kylään" on matkaa 1.5 km ja itse Corkin kaupunkiin 7 km. Ihan lähellä on myös...

Oppia ikä kaikki, myös minulla! Olen aina luullut, että halloweenin juhlinta on kulkeutunut Amerikasta Irlantiin. Kuinka väärässä olenkaan ollut: irlantilaiset nimittäin veivät juhlan mukanaan Amerikkaan. Halloween siis on alunperin irlantilaisten ikioma juhla. Sekin opin, että aluksi lyhtyjä tehtiin naurikisista eikä suinkaan kurpitsoista. Siinä onkin ollut kaapimista, että nauriksesta saa lyhdyn! Kauan, kauan sitten täällä Vihreällä Saarella vietettiin Samhain-nimistä juhlaa 31.10-1.11....

Edellisessä postauksessa mainitsin kuinka suuri rikkaus Suomen neljä vaihtuvaa vuodenaikaa on. Etenkin maaseudulla huomaa, kuinka ne vaikuttavat ihmisten tekemisiin, eikä pelkästään maisemaan. Kun pari viikko sitten vietin viikon kotikylässäni huomasin ympärilläni paljon pieniä asioita, jotka eivät enää kuulu omaan arkeeni. Osan syksyyn kuuluvista asioista ja tekemisistä olin jopa täysin unohtanut. Omenat oli kerätty talteen ja niistä oli puristettu mehua, tehty hilloa ja leivottu piirakka,...

Ihan piti silmiä hieroa Helsinkiin saapuessa ja sieltä lähtiessä. Niin kaunis oli kaupungin ruska. Keltaisen eri sävyjä niin puissa kuin kaduilla. Nautin siitä, että olen viime vuosian saanut nähdä Suomen eri vuodenajat. Se on sellainen rikkaus, jota en osannut arvostaa silloin,kun siellä asuin. Katselin kadehtien rautatieasemalla,kojussa myytäviä eri sienilajeja. Täällä mennään lähestulkoon aina, mauttomilla herkkusienillä, vuodesta toiseen. Jos laukussa olisi ollut tilaa, olisin tuonut...

Silloin kun Irlannissa on kunnon kesä ei siitä haluasi luopua, ei sitten millään. Pelkkä syksyn ajatteleminenkin saa minut vihaiseksi. Onneksi sitä kuitenkin aina ennen pitkää alkaa nauttia tästä värikkäästä vuodenajasta. Siis onhan täällä edelleen yleisäväritys vihreää, mutta oranssin/keltaisen/punaiset lehdet tuovat mukanaan vähän vaihtelua Vihreän Saaren yleiskuvaan. Ja onhan sekin positiivistä, että syksy ei johda loskaiseen ja pimeään marraskuuhun, kuten Suomessa. Täällä syksy kestää...

Meillä kuumavesi ja patterit lämpiävät kaasulla. Hyvä niin, sillä täällä edelleen moni joutuu ensin lämmittämään tankillisen vettä, ja vasta sitten voi käydä suihkussa tai kylvyssä. Vedenlämmittäminen tarkoittaa käytännössä napin painamista ja 30 min odottusta. Pitää siis ennakoida milloin tarvitseekuumaa vettä. Olisi myös suotavaa, että jos suihkujonossa on muitakin, ei lämmintä vettä käytettäisi niin, että muille ei jää mitään. Vaihtoehto olisi myös sähköllä toimiva suihku, ja joskus on...

Nokka on tukossa ja muutenkin sellainen nuhjuinen olo. Pöpöjä ja muita nuhaneniä tuntuu olevan joka paikassa, joten minäkin sain osuuteni.Ilmakin viileni ihan hetkessä, ja pakko on antaa syksylle periksi. Kunhan saan tämän "tautini" selätettyä, niin sitten on enemmän energiaa alkaa hyggeilemään. Siis itse hyggeily ei tietenkään enerigaa vaadi, mutta olkkarin syksymoodiin säätämiseen sitä vähän tarvitaan. Pitää käydä läpi kynttilävarastot, käydä ostamassa polttopuita, turvebrikettejä ja koksia...