SYKSYINEN PESÄNRAKENNUSVIETTI Villasukkien kutominen on alkanu jo kesällä, joten puikkojen heilumisesta ei enää syksyä voi ennustaa. Kun muilla alkaa keväisin pesänrakennusvimma, niin mulla se alkaa syksyllä. Kauhea huoli, et kaikilla on tarpeeks lämpöstä päällä, löytyy heijastimia ja ettei tarvis palella. Tällä hetkellä mun pesän rakennus on ihmeellisessä vaiheessa. Kun kotona alkais kaivamaan talvikamppeita esille ja pistää kesävaatteita pois, niin mulla on kahden asunnon välillä...
PITKÄÄKIN PIDEMPI DIVA-JONO Kun hain ensihoitajaksi, en osannu edes ajatella että ensimmäisen vuoden aikana tulis ilmi, että mulla mahdollisesti on keskittymishäiriö. Ensimmäisen vuoden keväällä homma räjähti käsiin ja tuntui ettei musta ole opiskelemaan. Jälkeenpäin asiaa tarkasteltua, opetus oli myös huonointa mahdollista... Nyt syksyllä, kun käy kahta osaamisalaa yhtäaikaa, koulupäivät on 8-16 sekä iltaopetukset aina sinne 19:30 asti, on olo hyvin väsyny. Paljon turhautumista, itsensä...
SIIHEN TARVITAAN ONNEA Koen, että mä itse olen onnekas tässä elämäntilanteessa, koska meidän välimatka ei oo kuin vähän päälle 100km. Mä olen onnekas, koska pystyn helposti lähteä perjantaina koulun jälkeen ja palata maanantaina ensimmäisellä junalla koulunpenkille. Lisäksi taloudellinen tilanne sallii sijoittamisen junalippuihin. On myös musta aika onnekasta, ettei meistä kumpikaan (ihan aina) tee töitä viikonloppuisin, joten todellisuudessa pystytään viettämään se 3/7 yöstä yhdessä.PAHINTA ON...
Käytin 3,5mm puikkoja ja akryylilankaa, mikä oli super miellyttävää kutoa! Pehmeää, kevyttä, viileää eikä sormenpielet saanu haavaumia. Ainut miinus on ehkä se, että valkoisen ja punaisen langat meinaa herkästi sekottua ja lähteä "huovuttumaan". Jälkeenpäin ärsyttää se, etten hoksannut laittaa valkoisen jälkeen mustat langat nurin, koska kuvion alalaidassa on ruma musta viiva. Jouduin piirtämään traktorin paperille vähän silmät kiinni ja sinnepäin, kun en tulostinta omista, mutta kuvio...
VOIMAT EI ENÄÄ RIITTÄNEET Se oli maailman kauhein viikko. Kerroin heinäkuussasiitä miten mun mummokoira sairasteli. Viikon veriripuloinnin jälkeen ei palautuminen arkeen ollutkaan niin helppoa mitä ajateltiin. Koira oli silminnähden väsynyt eikä sen silmissä ollut enää elämäniloa. Keskellä kesää iltapissalla se tepasteli räkä roikkuen. Suolisto ei lähtenyt enää toimimaan ja ainoa oikea ratkaisu tämän 13-vuotiaan mummelin kohdalla oli päästää pois. Heinäkuun lopussa kesken aamuvuoron soitin...
MITÄ ON GEOKÄTKÖILY? Aikuisten aarteenetsintää! Jälkeenpäin mietittiin, että ihan hyvin vois lapsia ottaa mukaan tai mennä porukalla kavereiden kanssa. Heitin ilmoille että KYLLÄ KOIRANKI VOISI IHAN HYVIN OTTAA MUKAAN! (vinkki vinkki).Vielä ollaan aika alkuvaiheessa tätä polkua, mutta jostain kaikki on aloitettava. Miten pääsee alkuun?Ensin ladataan puhelimeen sovellus ja tehdään käyttäjä. Käyttäjän pystyy tehdä netissätäältä. Sen jälkeen voikin puhelimen kartasta katsoa lähimmän kätkön ja...
VUODEN ENSIMMÄINEN MÖKKIREISSU Elokuun alkupuolella lähdettiin käymään tän vuoden ensimmäisellä mökkireissulla. Tarkoitus oli olla pe-su, mutta repästiin ja lähdettiin jo torstai-iltana ajelemaan kohti pohjoista. Ensimmäisenä iltana oli niin poikki menneestä viikosta, koulun alotuksesta ja vähän kaikesta. Muistan vaan, että lakanoiden laitto ärsytti ja väsytti. Perjantaina lähdettiin aamusta käymään Sodankylässä kaupassa, tein matkalla koulutehtäviä ja kaikki oli niin kohdillaan. Tiellä oli...
VARMAT MERKIT Syksyn tulon huomaa mm siitä, miten lankakorit alkaa sponttaanisti täyttyä ja puikot viuhua. Hetken ollaan jo tiedetty, että alkuvuodesta saadaan nauttia lähipiirissä vauvajutuista (ei, en ole raskaana!) ja tietenkin tämmönen oman elämänsä lintuemo alkoi heti Pinterest savuten etsiä kaiken maailman inspiraatioita. Koskaan en oo vauvoille mitään sukkia kutonut, muutenkin huono katsomaan ohjeita, niin silmät kiinni ja sinnepäin sain aikaseksi tämmöiset pienet tossut tammikuun...
En olis koskaan uskonu häpeäväni sitä, et joudun hakee apteekista helpotusta perus flunssaan. Lauantaina otettu koronatesti oli onneks negatiivinen, itku tuli siinä odotellessa. Viimeks taisin olla about vuosi sitten kipeenä kauheessa nuhassa kolme päivää. Nyt taas sama homma kun koulut alko. Totuushan on se, ettei perus taudit mihinkään oo hävinny... Samalla mietin, et tuntuukohan perus kuumeeton nuha niin kamalalta just siks, et sitä on pystyny viimesen vuoden välttelemään? Kuitenkin...
Vietettiin mun sairasloman viimeistä päivää hieman väsyneinä. Koira oli ollu aika levoton koko yön, eikä kumpikaan meistä ollu saanu nukuttua. Aamulenkillä käytiin jo klo 5. 11 aikoihin koira alko kuitenkin oksennella ja ripulomaan. Mietin että joo o, taas mennään. Vanhalla koiralla on yllättävän usein maha sekasin milloin mistäkin syystä. Tällä kertaa se muuttu nopeasti pelkäks vereks ja alko tosissaan pelottamaan, et miten tässä käy. Klo 14 soitin eläinlääkärille ja kysyin, et joko tullaan...
Mitä pidempi aika kirjottamisen välille tulee, sen suurempi kynnys on aina palata takasin sen pariin. Viimeset viikot on ollu enemmän tai vähemmän hektisiä. Yks tän vuoden ajanjaksoista on kuitenki loppumassa 2 viikon päästä, joten aika ottaa elämän päivittäminen taas osaksi arkea. Uus työympäristöEnnen juhannusta vaihdoin yksikköä ja astuin ihan uudelle ja tuntemattomalle alueelle. Oli tosi paljon uusia opeteltavia asioita, ihmisiä, tapoja, kirjottamattomia sääntöjä ja toimintamalleja....
TOTTUMISKYSYMYS Vaikka rakastan näitä maisemia, on ne keväisin todellaykstoikkosia. Käväsin eilen ensimmäistä kertaa yksin seikkailemassa lähimetsikössä ja reissu oli ihan täys farssi. Siinä missä seikkailin stadissa melkeinpä päivittäin yksin, ei tää reissu lähtenyt lentoon missään kohtaa. En tienny mitenpäin kameraa käytetään sekä syytin uusiutuvaa luontoa sen rumuudesta. Miksei täälä ole nättiä ja paljon nähtävää? Ehkä ongelma onkin katsojassa ja sen lapsellisessa kiukkupuuskassa, who knows....
Meillä töissä on käynnissä pieni uudistus ja muutama viikkoa sitten näin ihanan kaapin, mikä oli kuitenkin jo varattu muualle. Kokeilin onneeni ja pistin nimen ja puhelinnumeron pienellä lapulla sen päälle, josko se jäiskin hakematta. Vaihtoehtona oli siis roskalava tai mun luo. Olin hetken töissä muualla ja olin jo unohtanu kaapin kokonaan. Maanantaina esimies nappas mua hihasta ja pyys hänen toimistoon. Tämä ihana ihminen oli pelastanu ton kaapin hänen pieneen toimistoon talteen siksi aikaa,...
Huomasin mun keväästä puuttuvan jotain tosi oleellista, nimittäin meren. Oon aina asunu merenrannalla, saarilla. Nyt Lapissa asuessa huomaa sen, miten paljon kaipaa sitä meren tuoksua, lintuja ja auringonlaskuja. Tää kaipaus saa mut kyseenalaistamaan mun paikkakunta valinnan. Enköhän mä vielä joskus pääse nauttimaan omasta merenrantatontista. Vaikka saarelaisena mua ärsytti jatkuva tuuli ja myrskyjen etulinjat, on tuuleton elämä tylsähköä. Ei sisämaassa myrskyt tunnu...
MIKÄ PÄIVÄ TÄNÄÄN ON? Mun suusta yleisimmin kuultu lause on "Mikä päivä tänään on?". Päivissä ei pysy perässä ja keskityn elämään päivä kerrallaan- mentaliteetilla. Multa usein kysytään onko mulla huomenna töitä ja mikä vuoro? En tiedä. Katon illalla moneltako pitää laittaa aamulla herätys. En halua olla opiskelija. En halua elää tässä jatkuvassa väsymyksessä, tehdä hiki hatussa töitä ja yrittää selvitä kouluhommista. Haluan saada ammattipätevyyden, mutta faktat faktoina: aikuisiällä opiskelu...