Blogia kirjoittaa 29-vuotias yhden taaperon äiti ja yhden miehen vaimo Päijät-Hämeestä. Blogiin tallentuvat niin lapsen kasvu ja arjen kertomukset, kuin äidin haaveilut ja syvällisemmätkin mietteet. Juuri nyt ajankohtaista on toisen lapsen odotus.
Kategoriat: äitiys, perhe, taapero
Suosituimmat: 0
Kuumimmat: 88
Uusimmat: 774

Pieni ikuisuus on vierähtänyt edellisestä kirjotuksesta. Arki on nyt töissä ja päivähoidossa käyntiä, arki-illat ovat lyhyitä, mutta viikonloppuisin ehtii vähän jotain muutakin. Tätä tekstiä aloittaessa tuntui oudolta tajuta, etten itse ole enää lasteni arjen paras asiantuntija, sillä perhepäivähoitaja viettää heidän kanssaan suurimman osan ajasta viikossa. Erossa oloon on jo tottunut, vaikka välillä pohdin, olisiko pienemmän paikka ollut vielä kotona. Omalla kohdallani arkeen on kuitenkin...

Hyvää uutta vuotta 2019! Lapset harjoittelivat uuden vuoden jälkeiset aamupäivät päivähoidossa, joten minulla oli aikaa kahlata läpi viime vuoden kalenterimerkintöjä, blogikirjoituksia ja valokuvia ja naputella perinteinen menneen vuoden kertaus. Viime vuoden aikana en ehtinyt kirjoitella aina niistä asioista, mistä olisin halunnut, minkä vuoksi tämän vuosikoosteen tekeminen tuntui erityisen tärkeältä. Kuvitukseksi poimin sekalaisia otoksia, jotka eivät ole aiemmin päätyneet blogiin asti....

Vuosi ja kolme kuukautta on täynnä meidän "vauvalla" näin joulupäivänä! Kirjoittelin hänen kuulumisiaan ylös joulua odotellessa ja julkaisen ne tänään jouluisten kuvien kera, tällainen taapero hän on: Taapero liikkuu pääasiassa kävellen, satunnaisesti hän vielä konttaa esimerkiksi silloin, kun tulee oikein kiire. Tyttö oppi kävelemään joulukuun alussa vuoden ja kahden kuukauden iässä, suurin piirtein samanikäisenä kuin isoveljensä. Innostuneena hän oikein syöksähtää eteenpäin tai suoraan syliin...

Joulukuu on jo pitkällä, enää neljä yötä aattoon! En ole ehtinyt hirveästi blogin pariin loppuvuodesta, mutta tässä pitkästä aikaa jotain sekalaisia kuulumisia. Joulukalenterin luukut sen kuin hupenevat hillitöntä vauhtia. Pystytimme kuusen olohuoneeseen viime viikonloppuna, sillä se saa tänä vuonna seistä siinä pitkään. Viime vuodesta oppineeni (siis kun myöhästyimme muovikuusikaupoilta) olin ajoissa kuusta hankkimassa ja tilasin muovisen version meille muistaakseni jo lokakuussa. Aito kuusi...

Tämä syksy on ottanut koville. Se taitaa olla syksyn yleinen vaikutus itseeni, mutta on tässä ollut vähän muutakin kuin kesän päättymisen ja valon vähenemisen vaikutus mielialaan. Pohjamudissa on käyty, välillä noustu ylös ja sitten vajottu taas. Tiivistetysti on vain ollut kamalan väsynyt olo niin henkisesti kuin fyysisesti. Syyskuusta se kai alkoi, ja kuopuksen 1-vuotisjuhlallisuuksien jälkeen putosin kovaa ja korkealta. Arki löi vasten kasvoja erityisen lujaa, kun takana oli ihanat juhlat,...

Perheen kolmevuotiaalla on selvästi alkanut kyselyikä, ja voi, millaisia ihmetyksen aiheita pienessä mielessä liikkuukaan. Olen naputellut lapsen pohdintoja muistiin tässä syys−lokakuun aikana aina, kun olen muistanut − luonnollisesti kysymyksiä on moninkertaisesti enemmän kuin olen kirjannut ylös. Yleensä kysymyksiä satelee, kun liikumme ulkona paikasta A paikkaan B. Yritän vastailla lapsen kiperiin kysymyksiin parhaan mukaan, vaikka aina en tiedä vastauksia itsekään, uusia asioita...

Sain tämän blogihaasteen Ilopiikki-blogin Jenniltä kauan sitten, joskus keväällä. Otin haasteen silloin ilolla vastaan, mutta vastaamisessa on kestänyt hävettävän kauan, oikeastaan koko haaste ehti välillä unohtua. Oli tarkoitus tehdä tämä viimeistään kesällä, ja se sitten jäi... Mutta nyt vihdoin! Kolme hyvää asiaa päivässäni: 1. Kuopus heräsi tänä aamuna jo viideltä, mutta käänsin sen voitoksi ja ehdimme touhuta kaikenlaista aamupäivän aikana. Hoidin viikonlopun imuroinnin pois alta jo ennen...

Niin se meni vauvavuosi, ja meillä asuu nyt yksivuotias taapero. En voi edelleenkään käsittää, että vuosi on mennyt näin nopeasti, tässäkö se vauvavuosi nyt oli? Vauvan kasvu on samalla niin ihanaa mutta samalla niin haikeaa. Ensimmäisen vuoden kehitys on aivan huimaa, mitä hämmästelin selatessani vanhoja kuukausikuulumisia − yhdessä kuukaudessa tapahtuu niin paljon ja parissa kuukaudessa vielä enemmän! Meidän 1-vuotias on hupsu, valloittava ja hurmaava tyyppi, joka yllättää jatkuvasti uusilla...

Paljon onnea meidän ihanalle 1-vuotiaalle! Olen jo pidemmän aikaa hokenut kaikille, etten voi käsittää, että tyttö täyttää kohtaa jo vuoden − eihän hän voi olla vielä niin iso − ja tänään hän sitten täytti yksi vuotta. Vuosi on mennyt hetkessä! Muistan vieläkin elävästi päivän, jolloin tyttö syntyi sekä ensimmäiset viikot vauvan kanssa. Vuosi sitten oli samankaltainen aurinkoinen syyspäivä kuin tänäänkin, lähdin aamulla pyöräillen leikkipuistoon esikoisen kanssa, enkä osannut aavistaa...

Kuukauden päästä meillä ei muka ole enää vauvaa, pitäisikö tytön tylleröistämme osata silloin kutsua taaperoksi? Vaikka äidin vauva hän on kyllä varmasti vielä pitkään. <3 Yhdentoista kuukauden ikäinen pikkuinen matkustaa sylissä sormi pystyssä ja kyselee asioiden nimiä tai haluaa koskea niihin. Tuoreet jutut ovat yöimetyksen lopetus ja alas puhjeenneet kaksi uutta hammasta. Tällainen hän on: Vauva liikkuu konttaamalla. Hän nousee tukea vasten seisomaan joka paikkaan, mutta erityisiä...

Esikoisen yöimetys loppui viikko 1-vuotispäivän jälkeen, ja pidin noin yhden vuoden ikää takarajana myös tällä kertaa. Esikoisen kohdalla mies otti yövuoron viikoksi, mutta tällä kertaa yövieroitus jäi minulle. Kalenteria silmäillessä alkoi tuntua, että haluan saada homman hoidetuksi ennen 1-vuotissynttäreitä, ja kun vapaita viikonloppuja ei ollut ihan hirveästi näkyvissä, valikoitui sopivaksi aloitusajankohaksi viime viikonloppu. Vapaa viikonloppu siksi, että sain päivisin levättyä ja...

Vauvavuosi lähenee loppuaan, tyttö on tänään kymmenen kuukautta vanha. Olen jo kehittänyt pienen pakkomielteen täydellisen 1-vuotismekon metsästämisestä. :D Vajaa yksivuotias lapsi on mahdottoman suloinen ja mainio tapaus ja hämmästyttää jatkuvasti uusilla taidoillaan. Kymmenkuisella on myös voimakas oma tahto, ja hän tekee kyllä selväksi (yleensä kiljumalla ja käsiään huitomalla), jos jokin asia menee toisin kuin hän on toivonut. Tällainen on pieni tyttömme: Vauva osaa seisoa tukea vasten;...

Kolme vuotta kotona, oikeastaan jo reilusti ylikin, mutta ei kuitenkaan kolme vuotta täysin kotiäitinä, sillä väliin on mahtunut myös puolen vuoden pätkä yksityisenä perhepäivähoitajana. Joka tapauksessa olen ollut kotona jo noin kolme vuotta ja neljä kuukautta, sillä esikoista odottaessa jäin töistä lomille jo ennen varsinaista äitiyslomaa. Ajanjaksona tämä on ollut tietyssä mielessä elämäni onnellisista aikaa: näihin vuosiin on mahtunut molempien lasten syntymä ja avioliittoon astuminen −...

Synnyit kolme vuotta sitten ja teit minusta äidin. Kesäkuussa täytit kolme vuotta, minä olen puolestani nyt 30-vuotias äiti. Syntymäsi aikaan valvoin yli kolmekymmentä tuntia putkeen − ja tuli niitä valvottuja tunteja ja katkonaisia yöunia rutkasti vielä sen jälkeenkin. Nyt nukut kuitenkin yösi heräilemättä (päiväunia et nuku enää pääsääntöisesti), olet mahdottoman taitava ja hämmästytät meitä jatkuvasti kekseliäillä puuhillasi ja puheillasi. Halusin kirjata muistiin, millainen ihana...

Juhannus kului kivasti mökillä; keskikesän juhlan jälkeen on palattu arkeen, ja tänään meidän vauva on yhdeksän kuukautta vanha. Uusia taitoja tulee nyt ihan rytinällä, enkä meinaa edes perässä pysyä. Lisäksi havahduin siihen, että vauva on jo toden totta kuin pieni lapsi: hän osaa alkeellisia leikkejä, muistaa hauskoja juttuja ja hänellä on omat suosikkipuuhansa. Uusien taitojen lisäksi kesäkuussa on urakoitu ylähampaita: nyt niitä pilkistää yläikenessä jo neljä kappaletta, alhaalla on...