60 vuotta täyttäneen ammattikirjoittajan elämää.
Kategoriat: elämä, luonto, koti
Suosituimmat: 153
Kuumimmat: 623
Uusimmat: 66

Sain tänään tonttuoven valmiiksi. En sentään ole itse rakentanut ovea, maalannut ja koristellut vain. Nuo vihreät ovat katajaa. Tonttujen olemassaolosta ei ole täyttä varmuutta, mutta ei ole muutamista muistakaan asioista, joiden nimiin ihmiset vannovat. Uskon siis tonttuihin koska ne ovat hauskoja ja sympaattisia ja tekevät parasta työtä ikinä, valmistavat lahjoja muille. Taruolentojen joukossa tontut kuuluvat top-kolmoseen yhdessä keijujen ja pienten peikkojen kanssa. Niitäkin...

Tein viikonloppuna havukranssin aitan oveen. Valoina on viiden metrin mittainen, Rustasta ostettu valoketju. Jouluvaloajattelusta voisin siirtyä ja olen siirtynytkin kausivaloajatteluun. Miksi kaikki koristelu ja valaistus pitäisi keskittää vain muutamiin joulupäiviin, kun pimeä aika kuitenkin kestää pitkään? Ainoa syy on sähkölasku, mutta menköön. Tänään on marraskuun kahdeksas päivä, eilen illalla satoi vähän lunta ja vielä aamulla oli pakkasta. Minä käänsin kasvimaan. Ehdinpäs ennen...

Sappileikkauksesta on kohta neljä viikkoa ja olen toipunut niin hyvin, etten välillä edes muista koko asiaa. Mitään ongelmia ei ole ollut. Vasta leikkauksen jälkeen otin selvää, millaisia oireita sappikivet voivat aiheuttaa; kuvittelin ennen, että niistä seuraa vain kovia vatsakipuja. Oireet voivat kuitenkin olla monenlaisia, esimerkiksi pahoinvointia, josta itse kärsin - kaiken aikaa oli vähän kuvottava olo. Ihanaa kun se on poissa. Vielä parempaa on kuitenkin se, että nyt henki kulkee...

Keväällä kerroin, että minulla todettiin sappikivitauti. Nyt kävin leikkauksessa ja toivun täällä Mimmin kanssa. Minulta ei ole koskaan aikaisemmin leikattu mitään, joten oli vähän jännittävää mennä sairaalaan. Pääsin onnekseni Turunmaan sairaalaan, vaikka ensin oli määrä mennä Saloon. Meiltä Laitilasta Saloon on kaksinverroin matkaa Turkuun verrattuna, joten olin iloinen kun Turunmaan sairaalasta soitettiin ja tarjottiin mahdollisuutta mennä sinne operoitavaksi. Viime hetkillä: sieltä...

Aion julkaista omakustanteen. Kyseessä on lastenkirja, jonka tein kun opiskelin kirjoittamista Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Kirjan tie on ollut pitkä. Kerroin siitä Kirjoittamo-blogissani ensimmäisiä kertoja jo2015jatoisen kerranmuutaman kuukauden päästä. Yliopistossa kirjaa tehtiin oman ohjaajan opastuksella. Minun ohjaajani oli kirjailija Pauliina Vanhatalo. Muistan, että kirjoittaminen tuntui vaikealta ja tahmaiselta kuten se usein tuntuu, mutta lopulta sain valmista...

Kuva on tämän päivän viimeiseltä juttukeikalta. Samalla päättyi kolme kuukautta kestänyt kesätoimittajan työni paikallislehdessä. Kesä oli mukava ja meni nopeasti, mutta paljon muuta en sitten saanut aikaiseksi kuin niitä lehtijuttuja. Jos vielä alkukesästä kuvittelin, että jaksan kaiket illat puuhailla pihatöissä, olin väärässä. Meillä nurmikko ei ole vuosiin ollut yhtä pitkä kuin nyt enkä nytkään jaksa mennä leikkaamaan. Mieluiten lähtisin jonnekin lepokotiin pariksi päiväksi. Olen muuten...

Tämä tässä on kasvimaa. Eikä mikä tahansa kasvimaa vaan se, jonka suurella vaivalla tein, kaivoin lapiolla ruohikon pois, toin kompostia ja kalkitsin, möyhensin ja muokkasin ja noukin rikkaruohojen juuret pois.Sitten kylvin ja istutin ja peitin kaiken harsoilla - sen jäljiltä ovat nuo kivet. Kasvimaa ei ole noin tyhjä siksi, että sen runsas ja aikainen sato olisi jo korjattu. Se on noin tyhjä siksi, ettei mitään satoa edes tullut, suurin osa siemenistä ei itänyt lainkaan. Edes herneet,...

Hups vaan ja kaksi ensimmäistä kesätyöviikkoa on jo takana. Ensimmäiset pari päivää ottivat yllättävän paljon voimille. Se johtuu kai ihan vain siitä, että tuttuihin rutiineihin tulee jotain muutosta ja vähän siitäkin, että olin toimituksessa ja yritin tulla sinuiksi toimitusjärjestelmän kanssa. Käytän sellaista muutenkin, mutta tämä järjestelmä on monimutkainen versio siitä, joka minulla on omalla kotikoneellani, omassa työhuoneessani. En vastusta tekniikkaa enkä missään tapauksessa halua...

Tämä tässä nyt myhäilee, kun on saanut kesätyöpaikan. Huomenna olisi ensimmäinen työpäivä. Viime kesätyökokemuksesta onkin jo aikaa: se oli vuonna 1976 kun olin Centrumin tavaratalon henkilökuntaruokalassa jakamassa soppaa ja kantamassa tiskejä. Menen paikallislehteen kesätoimittajaksi. En hakenut paikkaa, ei totta puhuen käynyt mielessäkään, mutta en tiedä hakiko kukaan muukaan kun minua sinne sitten pyydettiin. Työ ja ihmiset ovat tuttuja joten sitä ei tarvitse jännittää. Silti tuntuu...

Tänään olisi minun veljeni 65. syntymäpäivä. Jossain toisessa tarinassa se olisi mennyt niin, että veli olisi haettu työpaikalta limusiinilla tai hevoskärryillä ja saateltu iloisesti ja haikeasti eläkkeelle. Sitten sankaria olisi juhlittu isolla joukolla, Lakimiesliitto olisi antanut ansiomerkin, leijonaveljet pitäneet puheen, ystävät kilistäneet maljoja ja ylimpänä kaikista: oma perhe, lapset ja lastenlapset. Hyvinvoiva syntymäpäiväsankari olisi paistatellut rakkauden ja kiintymyksen keskellä,...

Tein eilen kevätsiivouksen vanhassa talossamme. On aina yhtä ihanaa saada kaikki valmiiksi, silloin on pakko pysähtyä vähäksi aikaa ja vain katsoa. Kuvakin piti ottaa, tietysti. Tupa ei pärjäisi missään sisustuskilpailussa, mutta minun silmissäni se on kaunis. Mikä parasta, siellä on hyvä olla. Tunnelma on aina jotenkin seesteinen ja kun missään ei hurise yhtään sähkölaitetta, hiljaisuus hivelee korvia. Tuvassa kaikki ei ole niin vanhaa kuin miltä ehkä näyttää. Katto taitaa olla alkuperäinen,...

Tämä kolumni julkaistiin Laitilan Sanomissa tänään, vappuaattona. En ole koskaan ennen julkaissut omia juttujani missään sen jälkeen, kun ne ovat olleet jossain lehdessä. Tämä on kuitenkin poikkeus monella tapaa, ei vähiten siksi, että minulla oli kauhea kynnys kirjoittaa koko asiasta. Kynnys syntyi varmaan siitä, että vaikka itse ongelma on onnellisesti ratkaistu, minua hävettää yhä se, että se edes syntyi. Jätin nuorena lukion kesken syistä, jotka olivat todellisia ja painavia, mutta silti...

Viime päivinä en olisi halunnut tehdä muuta kuin olla pihalla. Olen ollutkin ihan kiitttävästi ja saanut jopa jotain aikaan: laajensin yhtä kukkapenkkiä, tein uuden peruna- ja hernemaan - kokonaista 13 neliötä! - ja kasasin aika huvittavan näköisen mutta epäilemättä toimivan lämpöpenkin. Siihen tuli pohjaksi iso kasa uuden perunamaan päältä kiskottuja nurmituppaita, sitten tyhjensin päälle viimevuotisen kompostin ja kaksi säkkiä ostomultaa. Lopulta kuorrutin sivut syksyllä käyttämättä...

Talo on talo, mutta koti se on vasta sitten, kun siellä on elämää. Kuten kuvasta näkyy, meillä on elämää aina joskus - vilkkaimmillaan se oli muutama päivä sitten kun toistaiseksi pienimmät lastenlapset olivat täällä. He piirsivät ja askartelivat ja taisivat syödäkin jotain kun tarkemmin katsoo. Pienten kanssa on tosi intensiivistä ja hauskaa ja päivän päätteeksi minä olen se, joka olisi täysin valmis nukkumaan siinä missä pikkutytöillä on vielä hyvinkin virtaa. Kaksi yötä on oikein sopiva...

Minulla on ollut pitkään - jo vuosia - vatsavaivoja, jotka tuntuvat usein oikean kylkikaaren alla. Nyt sain lopulta toimeksi käydä lääkärillä ja tänään olin vatsan ultraäänikuvauksessa. - Sappirakko on täynnä kiviä, lääkäri sanoi. Sitä itsekin epäilin ja myös toivoin, sillä kun tiesin, että varmasti jotain löytyy niin sappikivet ovat se parempi vaihtoehto. Minulla on ollut lähisuvussa, lapsuudenperheessä, myös suolistosyöpää ja se olisi ollut se huonompi. Luulin, että jos on sappikiviä niin...