Sisustusta, kirppislöytöjä ja nostalgisia asioita ja esineitä kasittelevä blogi.
Kategoriat: kirppislöytö, sisustus, koti
Suosituimmat: 95
Kuumimmat: 302
Uusimmat: 413

Innostuin pitkästä aikaa kokeilemaan paperin taittelua eli origamien tekemistä. Olen joskus vuosia sitten askarrelut origameista valosarjan ja sen tekeminen oli minusta varsin terapeuttista, vaikkakin aikaa sen tekemiseen meni aika paljon.Tällä kertaa innostuin askartelemaan meille olohuoneeseen uuden seinäkoristeen ja sain puuhaan mukaan myöskin puolisoni. Tämä seinäkoristeen tekeminen oli tosi hauskaa ja oikeastaan aika yksinkertaistakin, vaikka ei ihan sellainen "vartissa valmista-projekti"...

Nyt on virallisesti syksy saapunut myös olohuoneeseemme. Vaaleanpunaiset pellavaverhot saivat väistyä ja tilalle ripustin tummanvihreät samettiverhot, jotka ovat jo parina aikaisempanakin vuonna olleet syksy- ja talviverhoinamme.Ihanaa, että onnistuu tekemään myös tekstiileissä valintoja, joista on iloa vuosiksi. Huomaan, että vaihdan nykyään verhot kaksi kertaa vuodessa tai oikeastaan olen vaihdellut vaan keittiön ja olohuoneen verhoja, muissa huoneissa on melkeinpä ollut samat verhot jo monta...

Oli ihana huomata, että edellisen jutun ruokakomero sai niin innostuneen vastaanoton. Olen nimittäin siitä itsekin aivan innoissani. Olen nyt yrittänyt, aina kirppiksellä käydessäni metsästää sinne sopivia kannellisia koreja ja astioita, jonne saisin säilöttyä ruokatarvikkeita. Harvoinpa sitä vaan löytää juuri etsimäänsä, mutta en millään haluaisi käydä ostamassa kaupasta uusia koreja, joten ei auta muuta kuin metsästää niitä ahkerasti. Muuten olenkin ollut viime aikoina varsin maltillisella...

Pitkäaikaisesta haaveestani tuli totta, sain nimittäin ihanan vanhaan taloon niin täydellisesti sopivan skafferin eli ruokakomeron. Täydellinen paikka säilöä keittiön kuiva-aineet.Tälläisestä kaapista nimittäin näkee heti mitä kaikkea siellä on, laatikoista ja keittiön pienistä kaapeista on vaikea kaivella tarvitsemaansa.Voiko keittiössä olla mitään täydellisempää kuin ruokakomero. Jo pari päivää tämän kaapin valmistumisen jälkeen voin vain todeta, miksi emme ole tätä aikaisemmin...

Meidän talo on ollut jo rakennusvaiheessa aikaansa hienosti edellä(valitettavasti), eli meidän talon asuinkerroksissa ei ole ollut koskaan tulisijoja. Vuonna 1948, kun talomme on valmistunut ei ole ollut mitään hienompaa keksintöä kuin vesikiertoinen keskuslämmitys. Sanomattakin on varmasti selvää, että tämä asia oli yksi suurin miinus meidän talossa. Vieläpä, kun tällä hetkellä talomme lämpenee öljyllä, en voi mitenkään olla tyytyväinen talomme tämän hetkiseen lämmitysjärjestelmään.Olen aina...

Löysin kirpparilta lisää samettia olohuoneeseemme tai siis tällä hetkellä tämä uusi rahi on ainoa samettinen asia siellä, mutta talveksi olohuoneen ikkunaan pääsee taas pari vuotta sitten hankkimani tummanvihreät samettiverhot.Tämä samettinen rahi hieman hämmentää minua, minähän inhoan punaista, miksi ihmeessä sitten ihastuin tähän tumman viininpunaiseen rahiin. Onko punainen väri taas hiipimässä kuin varkain kotiini. Minulle oli nimittäin yli kymmenen vuotta sitten todella vahva punainen vaihe...

Eräs lukijani esitti minulle loistavan kysymyksen, kysymys kuulu: Koenko syyllisyyttä sisustamisen takia eli tuleeko minulle ostoskrapula uusien hankintojen tekemisestä. Vastaus tähän on kyllä tulee, ainakin jos hankin jotakin uutena kaupasta. Ekologisuus on minulle todella tärkeä asia ja pyrin aina miettimään sitä asiaa, tehdessäni uusia hankintoja. Siksi aina uusia hankintoja tehdessäni mietin tarkkaan tuotteen alkuperää ja tuotteen valmistamisen vaikutuksia ympäristölle.Pyrin myös tekemään...

Olen pikkuhiljaa saanut sisustettua työpistettäni kodikkaammaksi ja toimivammaksi. Minulla on pienen pieni työpöytä meidän vierashuoneen nurkassa. Työpöydän viereen kunnostimme vanhan kaapin ja siinä onkin todella paljon säilytystilaa. Kaapin päälle tuunasin jo aiemmin pienen lokerikon, jonne saa hyvin säilöön kaikkea pientä tavaraa. Nyt tuunasin lokerikon kaveriksi vanhan korkkitaulun. Korkkitauluun saa esille söpöjä kortteja ja nyt, kun se sai maalia ylleen on se oikein soma myös ihan...

Ajattelin hieman kertoa teille minusta itsestäni ja syitä siihen miksi kirjoitan blogia. En ole aikaisemmin juurikaan kertonut mitään itsestäni, olen ajatellut, että sisustusaiheisessa blogissa pitää pysyä tiukasti sisustuslinjalla. Huomaan kuitenkin usein ilolla lukevani muiden blogeista myös tarinaa kirjoittajan takana. Tästä syystä voinen olettaa, että myös te lukijani voisitte haluta kuulla minusta lisää. Ihania kysymyksiä esitittekin minulle edelliseen postaukseen ja kysymyksiä saa esitää...

Haluaisin esittää teille blogini lukijoille pienen toiveen <3Olen pitänyt blogini tiukasti vain ja ainostaan sisustus- ja kirppistelyaiheisena ja niin toki tulee olemaan jatkossakin. Olen kuitenkin huomannut, että muita blogeja lukiessani, ilahdun kun ihminen blogin takana kertoo välillä myös jotakin itsestään. Siksi haluaisin, että esittäisitte minulle kysymyksiä. Kysymys voi liittyä mihin tahansa, kotiini, harrastuksiini, minuun itseeni, kissoihin yms. Ihan mitä ikinä keksitkin, minä koostan...

Mitäs sitä muutakaan tekisi sateisena sunnuntaina, kun pyörittelisi huonekaluja ympäri ämpäri. Vaikka rakastankin kesää niin nyt olen kyllä todella fiiliksissä siitä, että tulee näitä sadepäiviä ja niiden myötä valtavia inspiraatiopuuskia. Puuskia jolloin tekisi mieli laittaa koko koti uuteen uskoon tai ei nyt ihan, mutta saa yht`äkkisiä tarmonpuuskia tehdä asioita mitkä ovat odottaneet jo pitkään.Olen saanut jopa siivottuja muutamia kaappeja ja se on minulle sitä kaikken inhottavinta...

Tässä lomaillessa on aikaa visioida muutoksia kotiin, tällä kertaa makuuhuoneen vihreä seinä sai uutta väriä. Vaikka rakastinkin makuuhuoneen tummanpuhuvaa fiilistä niin tämä talomme pimein huone, alkoi tuntumaan vähän liiankin pimeältä. Makuuhuoneemme sijaitsee talomme yläkerrassa pohjoispuolella ja sinne ei paista aurinko oikeastaan missään vaiheessa päivää.Se on tietenkin nukkumisen kannalta todella hyvä asia, mutta kuvaamisen kannalta se on kyllä todellinen haaste. Päädyimme maalamaan...

Löysin viikonloppuna rompetorilta rottinkikeinun, tälläisiä kiikkuja tuntuu nyt olevan aika monilla, enkä yhtään ihmettele miksi. Tässä keinussa on ihan älyttömän ihana istua ja onhan se myös äärimmäisen kauniin näköinen. Olin itsekin ehtinyt jo tovin jos toisenkin tälläisestä haaveilemaan, alunperin ajattelin sen ulos omenapuunoksaan roikkumaan, kuinka ihana siinä olisi kiikkua ja nauttia kesäpäivistä. Nyt on kuitenkin ulkona jo niin syksyinen tunnelma, että päätimme sovittaa kiikkua...

Perjantai aamulla kukonlaulun aikaan käänsimme auton nokan kohti Uusikaarlepyytä. Oli nimittäin taas se aika vuodesta, kun Suomen suurin rompetori Juthbacka järjestettiin. Tapahtumaa kerää yli 700 myyjää ja yli 30000 kävijää, ihan pienestä tapahtumasta ei siis todellakaan ole kyse. Lähdin paikalle suurin odotuksin, koska minun ei ole tästä tapahtumasta tarvinnut koskaan lähteä tyhjin käsin kotiin. Vaikka ei ne löydöt tälläisissä tapahtumissa välttämättä ole edes se tärkein asia, Juthbackaan...

Meillä on kuistilla ollut yleinen ongelma eli puuttelliset säilytystilat. Varsinkin näin kesällä tuntuu, että kuisti oli täynnä ympäriinsä seilaavia kenkiä. Tälle asialle olisi siis todellakin tehtävä jotakin. Olin odotellut, että tulisi sadepäivä ja päästäisiin kuistin kimppuun. Kesäisinä hellepäivinä, kun kuistin lämpötila tahtoo olla pahimmillaan 40 astetta, tuollaisissa lämpötiloissa ei paljon tee mieli puuhastella. Nyt, kun ilmat ovat viilenneet on kuistilla aivan ihana istuskella ja...