Kissojen elämää. Välillä mukana käsitöitä ja puutarhajuttuja.
Kategoriat: kissat, eläimet, käsityöt
Suosituimmat: 410
Kuumimmat: 163
Uusimmat: 97

Mytyt on kivoja! Varsinkin liikkuvat mytyt. Mytyt eivät saa olla kauan rauhassa. Ne houkuttelevat saalistajan paikalle luonnottoman nopeasti. Myttyä voi vaania. Myttyä voi tonkia. Myttyä voi potkia. Myttyä voi purra. Ja mytyn kanssa voi painia. Kun myttyä on häiritty liikaa, mytyn sisältö raahautuu ulos. Sisältö on tokkurainen. Se olisi halunnut olla kaikessa rauhassa myttynä vielä hetken. Mukavaa...

Meidän Elli täytti perjantaina 2 vuotta! Onnea Ellille! Syntymäpäivät on jo vietetty ja herkut syöty. Onnittelut blogin kautta tulevat nyt pari päivää myöhässä, koska allekirjoittanut unohti painaa "julkaise" -nappia ajastetulle postaukselle. Helteen piikkiin. Syntymäpäiviä vietettiin kärpäsjahdissa. Ja sen verran rajuissa leikeissä, että lempilelukin harmillisesti hajosi. Elli on vieläkin yhtä villi, kuin mitä se pentuna oli. Pennun mieli aikuisen kissan ruumiissa takaa sen, että neiti...

Helle pistää kissatkin veteläksi. Meillä on ollut koko tämän pari viikkoa kestäneen hellejakson ajan hyvin rauhallista. Ei ole hypäty eikä ravattu. Leikitkin ovat olleet laiskanlaisia. Päivisin kissat ovat käytännössä vain nukkuneet tai makoilleet. Yön viileydessä on kivempi hypätä. Liian pienesstä raapimapuun pesässä on oikein hyvä tuulettaa itseään. Jos ikkunan vielä avaisi? Tässä alkaisi jo hiljalleen toivoa sadetta. Kolmeen viikkoon ei ole tullut pisaraakaan. Liian kuivaa ja...

Kesä ja ötökät. Meillä ei ennen viikonloppua ole näkynyt ötököitä sisällä. Ei edes kärpäsiä. Eilen kuitenkin kissat olivat löytäneet jostain kimalaisen. Mistä lie oli päässyt sisätiloihin. Ja miten lie saalistajat olivat pyydystäneet sen. Ja kuten tapoihin kuuluu, pitää loppuun leikityt ötökät aina syödä. Pii oli ahne ja innokas koemaistaja. Herrasmiehenä Pii antoi Ellin syödä toisen puoliskon. Ehkä sirkkoja seuraavaksi? Saalistuksen ja ruokailun jälkeen on päikkäreiden...

Joskus ihmiset levittävät houkuttelevia muoveja, pahveja ja pieniä nippeleitä lattialle. Sitten niiden ympärillä istutaan ja räpelletään niitä kasaan. Joskus kauankin aikaa. Tässä puuhassa on erittäin kiva olla mukana. Apurina tässä räpeltämisessä. Omilla leluilla houkuttelu ei vedä millään vertoja seasta löytyville aarteille. Erityisesti ihania nippusiteitä! "Miten niin muka apuri häiriköi kasaamista?" "Typerät ihmiset eivät koskaan löytäneet tärkeitä ruuveja, jotka ehdin jo viedä...

Meidän nuorison mielestä sulkalelut ovat huippukivoja. Varsinkin narun päässä roikkuvat. Harmi, etteivät nämä lelut oikein kestä riehaantuneiden pikku petojen kovassa kohtelussa. Muutama leikkikerta ja lelu on entinen. Piillä on tyylinä napata lelu hampaisiin, murista muut kaemmaksi ja yrittää kantaa lelu piiloon. Elli taas on hyppijä. Sen leikkihetkistä ei saa yleensä muunlaisia kuvia. Ilmassa leijaileva suttu. Mutta kuten meidän ihmistenkin mieltymyksissä, on myös kissojen...

Ilmojen lämmetessä ja lumien hiljalleen sulaessa meillä on jälleen ulkoiltu. Talvella meidän kissat eivät tykkää olla ulkona. Näin keväällä on paljon mukavampaa. Kaikkia kivoja hajuja ja härnäävää linnunlaulua. Eikä tassut kastu - ainakaan paljoa. Elliltä jäi jälleen kerran ulkoilut välistä. On se kumma, ettei valjaisiin totuta sitten millään. Sisäharjoituksissa karkasi valjaista tosin vain kahdesti. Edistystä. Piin kiusaaminen ei auttanut asiaa ollenkaan. Meillä on valjaita isommallekin...

Kissat valtaavat saunan lähes välittömästi henkilökunnan laitettua sen tulille. Vaikka ilmat alkavat lämmetä ja sen myötä myös huonelämpötilat, ei kissojen kiinnostus lisälämpöä kohtaan ole laantunut lainkaan. On ne niin viluisia otuksia. Poppoo ehtii marinoida itseään lämmössä yleensä tunnin pari. Kun henkilökunta saapuu saunaan, häviävät kissat yleensä lauteilta. Kaikki paitsi Napu. Napu on pennusta asti istunut lauteilla henkilökunnan seurana. Napu on yleensä ylälauteella...

Jos kissoilta kysyisi, niin pääsiäinen olisi varmasti kaikista ihmisten juhlasesongeista mieluisin. On höyhentä höyhenen perään, härnääviä tipuja ja houkuttelevaa heinää jyrsittäväksi. Paitsi meillä. Meillä ei höyhen- ja tipuhirmujen takia ole ollut pääsiäisen aikaan kuin yksi ainoa koriste. Ja sekin on pitänyt laittaa katon rajaan piiloon. Näin ollen siitä ei oikeastaan ole itsellekään iloa. Pii tahtoo! Ihminen oli ilkeä näyttäessään ensin kivaa pääsiäisen piisiäisoksaa ja laittaessaan...

Napu täyttää tänään 9 vuotta! 🎉🎉🎉🎉Toivotamme meidän "vanhukselle" oikein paljon onnea! ❤ Napu saa lahjaksi muutaman kissanminttulelun - herkkujen lisäksi. Vaikka ikää on jo kertynyt, on Napu pysynyt silti aivan yhtä leikkisänä kuin se pentunakin oli. 🎉🎉 Onnea!...

Pienet ja yksinkertaiset asiat voivat olla kivoja. Varsinkin jos sattuu olemaan pieni ja yksinkertainen. Kun kissat iskevät silmänsä johonkin omasta mielestään huippu "saaliiseen" se on pakko saada! Kerjääminen on meillä yleensä ensimmäinen vaihe. Tämä tehoaa parhaiten ja nopeiten. Pienellä vaivalla saa typeriltä ihmisiltä haluamansa. Elli on fiksumpi. Ei tarvitse nähdä vaivaa, jos toinen tekee työt. Riittää, että on paikalla odottamassa. Mikä sitten oli tällä kertaa aivan pakko...

Meillä on ollut jo kauemman aikaa tarvetta isommalle kissan pedille. Sellaiselle, mihin kaikki neljä mahtuisivat samaan aikaan nukkumaan. Kylpyhuoneen ikkunan edessä olevalla tasolla on ollut petinä kaupasta saatu vihanneslaatikko. Ihan hyvä sekin on ollut, mutta liian pieni neljälle, eikä kovinkaan pehmeä. Se ikkunan edusta on koko talon tärkein ja suosituin nukkuma- ja majailupaikka, koska juuri sen ikkunan takana on lintujen ruokailupaikka. Ajatus itsetehdystä pedistä oli kauan hautumassa...

Viime viikolla meillä kuului outoa koputtelua päivisin. Lukemattomat kerrat kävin aukomassa ulko-ovea, mutta ketään ei ollut oven takana. Välillä koputtelua kuului talon toiselta puolelta. Ketään tai mitään ei näkynyt. Luulin jo, että päänuppi alkaa hiljalleen pehmetä. Vasta katsottu kauhuleffakin sai mielikuvituksen lentämään. Onneksi koputtelua ei ollut yöaikaan... Koputtelulle löytyi onneksi lopulta syy. Pää ei ollutkaan pehmenemässä. Ikkunoiden ympäriltä löytyi epämääräisiä jälkiä...

Näillä kylmillä pakkasilla kissat hakeutuvat mielellään lähelle. Jopa Elli, joka ei yleensä tykkää olla sylissä. Ja tietysti johonkin asiaan keskittyminen on aika varma keino saada huomionkipeät kissat parveilemaan ympärillä. Varsinkin jos mies on tuijottanut äänettömästi tabletin ruutua yli tunnin ajan. Täytyyhän kissatkin huomioida! Ellin yritykset saada huomiota ja silityksiä olivat melko turhia. Elli ei varmaan tiedä, mitä sanotaan miehistä ja useamman asian tekemisestä samaan...

Meillä alkaa vähitellen tilanne palautua normaaliksi. Ainakin Ellin jalan puolesta. Välillä on jo juostu pitkin pöytiä ja hyllyjä. Ellin pakonomainen nuoleminen sen sijaan... No Elli ei enää nuole niin paljoa omaa jalkaansa, sillä se on jostain kumman syystä keksinyt korvaavan kohteen "häiriökäytökselleen". Nimittäin Piin korvan! Korvassa ei ole enää paljoa karvoja jäljellä. Karvojen lähtö alkoi kolme-neljä päivää sitten. Siitä ei ole varmuutta, että lutsuttaako vai nuoleeko Elli korvaa....