Kissojen elämää. Välillä mukana käsitöitä ja puutarhajuttuja.
Kategoriat: kissat, eläimet, käsityöt
Suosituimmat: 525
Kuumimmat: 148
Uusimmat: 24

Meillä tykätään nukkua kylpyhuoneen ikkunan edessä olevalla tasolla. Lintujen ruokintapaikka on juuri sen ikkunan edessä. Mikäs sen parempaa, kuin tiirailla lentävää saalista samalla vähän torkkuen. Ongelmana vain on ollut se, ettei kissoille ole riittävän isoa ja paikallaan pysyvää petiä siihen. Kaupan vihanneslaatikot ovat ajaneet asiansa, mutta kun niissäkään ei ole olemassa tarpeeksi isoja. Kaikki neljä haluaisivat nukkua samassa sumpussa, eikä laatikkoon mahdu kuin kolme kissaa enintään....

Viime viikonloppuna kissoilla oli taas kivaa. Oli aika ottaa joulukoristeet pois. Se on kissojen mielestä melkein mielenkiintoisempaa, kuin niiden laittaminen. Ihminen nakkelee kivoja palloja ja nauhoja laatikkoon. Houkutuksia. Eräs tietty karvainen tonttu eksyi jatkuvasti Ellin mukana pois laatikosta. Yksikään näiden omista leluista ei ole ollut yhtä kiva, kuin se tonttu. Ehkäpä ne saavat sen ensi jouluna ihan oikeasti leluksi. Silloin se luonnollisesti enää ole kiva. Viime vuonna oli...

Meidän kissoilta lähtee karvaa nyt aivan kamalasti. Aivan hirveät määrät. Irtokarvaa on joka paikassa vaatteista ruokaan. Lähes päivittäin menees sukassa väijymässä ollut irtokarva tai kaksi jalkapohjan ihon läpi. Että voikin pienikin haituvainen karva sattua niin paljon! Varsinkin jos se menee yli sentin syvyyteen... Meillä onkin ollut nyt harja aika ahkerassa käytössä. Varsinkin näitä pitkäkarvaisia pitäisi harjata jatkuvasti. Lämmitys ilmeisesti kuivattaa meidän sisäilman ja pörröiset...

Eilisen illan kuusen repimisen (ja yhden kaatamisen) jälkeen meillä oltiin vihdoin aika rauhallisissa tunnelmissa. Ellikin pysyi kerrankin hetken paikoillaan. Kuusi on nyt köytetty kiinni. Toivon mukaan se saisi olla rauhassa edes nämä joulun pyhät. Pitää täyttää kissat herkuilla, etteivät jaksaisi enää kiinnostua koristeista. 😻 Hyvää joulua!...

Viikonloppuna tuli vihdoin laitettua joulukoristeita ja muuta sälää. Ajattelin, että nämä kaksi olisivat jo niin "aikuisia", ettei niitä kiinnostaisi koristeiden repiminen enää niin paljoa. Viime vuonna olivat pahimmassa iässä, eikä koristeita voinut pitää oikeastaan missään. Ja taas, kuten aina, luulin väärin. Keittiön pöydällä oleva tonttu ehti olla paikoillaan noin minuutin, kunnes se oli jo kynsissä. Pedon kynsissä. Pantteri lepäilee tyytyväisenä. Mutta pantterin tassut hamuaisivat...

Tänä vuonna kissat saivat joulukalenterin ostettuna. Viime vuonnahan näillä oli itsetehty kalenteri, jossa oli paljon nameja pusseissa. Ajattelin tänä vuonna kiireen keskellä päästä vähän helpommalla ja tyytyä kaupan kalenteriin. Miten suuri pettymys olikaan, kun ensimmäisen luukun avasi. Olemattomat namit. Ei riitä millään neljälle kissalle. Miten sitä tuli ajateltua, että yksi kalenteri riittäisi? Muutama pieni murunen luukkujen takana. Välillä osa nameista on joutunut hukkaan kun ne ovat...

Heti ensimmäisten pakkasten tullessa tuli tarve aloittaa jälleen villasukkien kutominen. Paniikki oikeastaan. Aivan kuin muuten jalat jäätyisivät ja maailmanloppu olisi lähellä. Neljänsien parien aloittamisen jälkeen tätä voidaan ehkä voidaan varmaan sanoa jo pakkomielteeksi. Ja jännetuppitulehdus siihen päälle. Kissat ovat olleet luonnollisesti hyvin kiinnostuneita tästä puuhasta. Elli varsinkin. Mutta Elli on tuhma, eikä anna kutoa rauhassa. Siksi kutomishetket pitää ajoittaa neidin puuhien...

Toto täyttää tänään 5 vuotta! Kun lumimyrsky on vihdoin laantunut ja muuttunut tassut kastelevaksi loskakeliksi, on mukava nauttia syntymäpäiväherkkuja sisällä lämpimässä. Päiväunia nukkuen. Toivotamme paljon onnea Totolle!...

Meilläkin saatiin maa valkoiseksi viikonlopuksi. Kissojen kanssa piti tietysti käydä pihalla ihmettelemässä lunta. No jaa, oli vähän turha reissu. Kissoja ei olisi vähempää voinut kiinnostaa. Jotta ne olisivat päässeet edes hiukan nauttimaan ulkoilusta ja lumesta, piti niitä kantaa kauemmas talosta. Heti maahan laskettaessa luonnollisesti juostiin takaisin ovelle. Hyi miten märkää ja kylmää! Tästä operaatiosta ei jäänyt ihailtavaksi mitenkään hienoja kuvia. Pelkkiä selkiä ja juoksevia...

Taas jälleen sai lisätä yhden ruokamerkin siihen pahojen ruokien pitkälle listalle. Nämä meidän nuoremmat kissat ovat nirsoista nirsoimpia otuksia. Tässä on kokeiltu jo vaikka mitä merkkejä. Luultavasti lähennellään jo sitä pistettä, että voisi sanoa kaikkia mahdollisia. Pentuna nämä olivat kaikkiruokaisia, söivät mitä vain niille antoi. Nyt kelpaa vain tasan yksi märkäruokamerkki. Raksujen kanssa ei ole mitään väliä, kaikki menee alas. Käynyt jo useasti mielessä, että jos ne on vahingossa...

Me vitsailemme usein, että Pii on vähän hidasjärkinen. Oli se sitten sitä oikeasti tai ei, tämä vitsi sai taas jälleen vahvistusta muutama päivä sitten, kun yritimme ottaa kerjäyskuvia. Voi tietysti olla, ettei ihmisten keksi toiminut hyvin houkuttimena. Mutta kun kerran Pii kerjää välillä yksinään tyhjällekin, oli oletuksena ettei sillä olisi väliä, mitä kädessä pitää. Pii ei kuitenkaan tällä kertaa tajunnut sitten millään, että mitä tässä nyt tapahtuu tai mitä pitäisi tehdä. Kerjäyskuvat...

Meidän säkkituoli on toiminut sivutoimenaan kissojen leikkipaikkana. Tai siis yhden kissan leikkipaikkana. Piin leikkipaikkana. Elli käy kyllä repimässä sitä, mutta muuten se ei ole mieluinen. Vanhemmat kissat eivät kiinnitä säkkiin oikeastaan huomiota ollenkaan. Typerä upottava hökötys. Mutta mieltymyksiä on monia. Piin mielestä on ilmeisesti oikein hauskaa upottautua säkin uumeniin lelujen kanssa painiessa. Pennusta asti. Niin pieni... Ellin touhuista olikin jo viime joulukuussa...

Kissat ovat itsenäisiä, erakkoluonteisia otuksia. Näinhän sitä kuulee sanottavan. Joopa joo. Meillä ei ainakaan ole (ollut) sellaista kissaa, joka haluaisi lymytä jossain yksinään päivät pitkät. Meillä kissat ovat aina kaikessa mukana, hyvässä ja pahassa. Oli puuhana sitten siivoaminen, käsityöt, lukeminen tai syöminen (ja kaikkea siltä väliltä) - mukana ollaan kaikessa. Jopa vessaan pitäisi päästä mukaan. Niin harvoin kun sitä onkaan aikaa lukea yhtään mitään, on se pois kissojen saamasta...

Omenapuu teki tänä vuonna niin mahtavan sadon, että satoa oli pakko keittää mehuksi. Hilloista kumpikaan meistä ei oikein välitä. Ja omenoita voi syödä tuoreeltaan vain tiettyyn rajaan asti. Se raja ylittyi jo. Ei kiitos vähään aikaan. Kun parin viikon ajan syö omenoita joka päivä, alkavat ne maistua suussa jo unenkin läpi. Niinpä tässä keiteltiin mehua noin 130 litrasta omenoita. Ei tosin yhtenä iltana. Oli tietysti usemman illan operaatio. Kissat olivat luonnollisesti tässäkin puuhassa...

Kun ilmat kylmenevät ja lattiat tuntuvat ikävän kylmiltä tassujen alla, pyrkivät kissat hakeutumaan lämmönlähteisiin. Kuten esimerkiksi saunaan. Yleensä ne ovatkin kavereina saunanlämmityksessä. Ainakin siihen asti, kunnes lauteilla tulee liian kuuma. Napu varsinkin. Se on pennusta asti tykännyt olla saunan lämmössä, välillä jopa ylälauteilla ihan löylyissäkin. Napun leppoista lämmössä torkkumista kuitenkin häirittiin jälleen kerran. Napua ei häirikkö haitannut. Vaikka häirikkö yritti purra...